IRC-Galleria

Anne The Uke sanoo:
Hyvää iltaa herrasväki, miten syvälle haluaisitte tämän kalikan?
MINNA FT. NINNI ! sanoo:
tosi syälle
Anne The Uke sanoo:
Hienoa, saatte erikoisbonuksen, jolla saatte ylimäräisen viisiminuuttisen kaupan päälle
MINNA FT. NINNI ! sanoo:
ahhhh<w343<3<33
Anne The Uke sanoo:
haluaisitteko pienen vai ison?
Anne The Uke sanoo:
keskikokoista ei ole tarjolla
Anne The Uke sanoo:
XD
MINNA FT. NINNI ! sanoo:
isoooo<333
Anne The Uke sanoo:
Hienoa, koska meillä ei ole niitä pieniäkään :D

Niina sanoo:
aivot valuuu korvastaa
Niina sanoo:
niinallaa
Niina sanoo:
lallallaa
Niina sanoo:
sitää pillillä juodaaan
Niina sanoo:
lalllallaaa
Niina sanoo:
tappivanukastaa lallallaa
Niina sanoo:
hieno laulu
Anne The Uke sanoo:
"Voi ei!" hän huudahti ja liikehti pikaisesti kellariin.
hieno on ._.
Niina sanoo:
tein iha ite

Niina sanoo:
se on huumorilaulu
Anne The Uke sanoo:
Synkkä huumorilaulu <2
Anne The Uke sanoo:
<3
Niina sanoo:
<3
Niina sanoo:
rakastele sitä
Anne The Uke sanoo:
koko ajan
Niina sanoo:
ihanaa
Niina sanoo:
oletko yltäpäältä tappivanukkaassa?
Niina sanoo:
;>
Anne The Uke sanoo:
tottakai ole ;D
Anne The Uke sanoo:
n*
Niina sanoo:
xD
Niina sanoo:
oih
Niina sanoo:
ilmanvaatteita?
Niina sanoo:
ilman *väli* vaatteita*
Anne The Uke sanoo:
?!
Niina sanoo:
xD
Niina sanoo:
öööh
Anne The Uke sanoo:
nyt en ymmärrä
Anne The Uke sanoo:
>D
Niina sanoo:
ilman vaatteita tappivanukkaassa?
Niina sanoo:
ilman vaatteita = alasti
Anne The Uke sanoo:
hmm... saattaa olla XD
Niina sanoo:
ilman vaatteita saattaa myös olla = kääriytyneenä vessapaperiin
Niina sanoo:
milloin ei teoriassa ole alasti
Anne The Uke sanoo:
XD muumio
Anne The Uke sanoo:
::::_D

Anne The Uke sanoo:
sit ei auta kuolla minun vielä
Aino// sanoo:
ei auta ei. tai nirhaan sut 8<
Anne The Uke sanoo:
>DDD
onko se mahollista jos olen jo haudassa?
Anne The Uke sanoo:
miks mulla naurattaa ajatus et olisin haudassa? XDD
Aino// sanoo:
... seuraan sua sit sinne minne kuolleet menee ja nirhaan siel u___u
Anne The Uke sanoo:
XD entä jos olenki yhtäkkiä vampyyri?
Anne The Uke sanoo:
ja mie nirhaa sinut ennen ku sie nirhaa minu?!
Aino// sanoo:
... puren sua jos nirhaat mut etkä muuta vampyyriks 8<
Anne The Uke sanoo:
jos ymmärsin oikein nii puret jos en muuta sinua vampyyriksi (kirjoti eka et vampiksi)
Anne The Uke sanoo:
?
Aino// sanoo:
NIIN!! 8DD
Anne The Uke sanoo:
tottakai mie nyt sinut vampiksi muutan XD

Aino// sanoo:
oho. se oli viel lähempänä ku luulin XD
Anne The Uke sanoo:
:'''D
Anne The Uke sanoo:
eiks se ole hyvä?
Aino// sanoo:
onn XD oon väsyttäny itteni tänään et en jaksa enää tehä mitäää
Anne The Uke sanoo:
rankka elämä.
Anne The Uke sanoo:
ja sait tissit

Valtakunnallinen uutishuone (uutishuone = entinen vaatekomero, jossa löhöttää tuolilla kieroon kasvanut sieni) tiedottaa:

Olen saanut tietooni, että laitan tähän pienen kirjoituksen, joka ilmestyi paperille junassa lähes unettoman yön jälkeen. Se oli pelottava hetki. 8D Tästä kirjoituksesta sen verran, että se on pienimuotoinen fic, jossa kohtaa erilaisia fiktiivisiä henkilöitä (plus ne, jotka on oikeasti olemassa ja joiden elämillä olen alkanut leikkimään suhteellisen liian usein).
Luvassa on siis paljon nautinnollista...! (Huom! Tämän nautinnollisuuden suhteen saattaa tulla pienoisia pettymyksiä).

Ja tästä lähtee--->

Osa 1 - Merensininen Pääkallotussi-

Varhain aamulla yöjunan ollessa täynnä kuorsaavia ja tuhisevia ihmisiä, junan vessassa tapahtui kaikenlaista. Severus Kalkaros synkkine ajatuksineen istui pöntöllä ja luki edellispäivän sanomalehteä. Sitten yhtäkkiä hänen eteensä ilmestyi mies!
Tällä miehellä oli punaiset hiukset ja suruiset silmät. Severus tiesi heti, että mies oli komea ja ihana. Mutta Severus oli sen verran yllättynyt ja häpeissään. Hän voinut sulattaa sitä tosiasiaa, että joku oli mennyt ja loitsinut miehen juuri siihen vessaan, jossa hän oli juuri tekemässä... noh... emme taida haluta tietää millä pönttö oli täyttymässä.

Tuijotettuaan toisiaan sekunnin silmät suurina, Severus loihti miehen toivottavasti sinne mistä tuo oli tullutkin. Mutta ei, niin ei käynyt vaan mies ilmestyi samana hetkenä johonkin pieneen koirapuistoon (jossa oleili enemmän juoppoja kuin itse oikeita koiria).
Koska juuri tällä hetkellä en halua kertoa enempää Severuksen vessahetkistä, kerron sen sijaan mitä tälle punapäälle tapahtui Severuksen järkyttävän teon jälkeen (yhtä järkyttävää tosin oli ilmestyä pieneen vessaan kun toinen oli asioilla).

Heti kun mies todella ymmärsi mitä oli tapahtunut, hän huusi tuskaisella äänellä: "EIII~! MONTAKO KERTAA TÄMÄN PITÄÄ TAPAHTUA JUURI MINULLE?!"
Hänen huutonsa oli ymmärrettävää, sillä hänet oli jo aiemmin luettu ulos eräästä kirjasta, jota hän oli rakastanut kaikilla soluillaan. Sitten hän oli väkipakolla joutunut elämään paikassa, jota ei rakastanut. Mutta nyt tilanne oli entistä huonompi. Kaikki oli pilalla. Miesraukka (jonka nimi oli Tomusormi näin btw) oli joutunut tahtomattaan paikkaan, jota ei TODELLAKAAN rakastanut. Hänet oli loitsittu SUOMEEN!

TBC...


A/N: Hahaa! Siitäs saitte! Surkeaa juonta, surkealla kirjoitustaidolla kirjoitettua tekstiä ja upeita maisemia luvassa myös seuraavassa osassa!
Ja jos ihmettelette miten merensininen pääkallotussi liittyi tähän pätkään mitenkään, niin totuus on, että ei se liitykään! 8DD Paitsi, että alunperin kirjoitin tämän valkoiselle paperille (kappas vain) merensinisellä pääkallotussilla, joka ei edes ole tussi vaan kuulakärkikynä.

Gaara

You, care are quiet love pandas are strong are skilful





?!

Laitan tään tänne (ihan siltä varalta, et kone sekoaa [taas] ja kun ei voi tulostaa...)--->


Tällaisen toiveen sain:
"Anne... kirjota joskus mulle semmonen ficci mis mie oon mie ja Gackt on mun sisäkkö!"
Saija, tää fic on sulle! <3

Gackton ura sisäkkönä


Osa 1
Olipa kerran upea, aurinkoisen keltainen kartano. Kartano tökötti keskellä hienointa laaksoa jossa asusteli kaikenlaista elämänmuotoa, kuten yksisarvisia, Harry Potter kavereineen ja unohtamatta karmaisevaa Olli Lindholmia.
Kartano näyttäytyi kauniimmillaan kun sitä katsoi kohtalaisen kaukaa. Kun sitä katsoi läheltä, sen keltainen väri muistutti enemmän ruskeaa kuin keltaista. Mutta kaunis se oli suurine ikkuinoineen ja muine tykötarpeineen, jotka kertoivat vauraudesta. Ja kartanon omistaja oli kuin olikin varakas (mikä ei liene yllättävää), mutta hänellä ei ollut aikaa miettiä romahtaisiko yli sata vuotias katto minä hetkenä hyvänsä vai lähtisikö ovi irti kun sitä kosketti.

Tämä välinpitämätön kartanon omistaja oli kaunis, mutta eittämättä pervo nainen. Hänen nimensä oli Saija. Saija oli hyvin mietteliästä sorttia ja hänelle ei ollut vaikeaa kehittää mihin tahansa ongelmaan toimivaa ratkaisua. Hänen harvoilla hyvillä (ja suurinpiirtein luotettavilla) ystävillä oli hauskoja tarinoita kerrottavana, mutta he eivät esiinny tässä tarinassa. Jos on pakko haaskata aikaa jonkun tarinan kertomiseen, josta kukaan ei saa mitään iloittavaa tyydytystä, ei kannata kirjoittaa suurinpiirtein luotettavien ystävien satutunneista.

Eräänä pimeänä yönä, jolloin tuuli vinkui ja ulvoi yrittäen päästä sisään ikkunoista, Saija haahuili kartanossaan äkäisesti muristen. Hän ei voinut nukkua, sillä hänen mieltään painoi lukemattomat ongelmat. Hänellä oli unelmien talo, naapurit olivat tarpeeksi, hänen homoporno-bisneksensä kukoisti ja hänen elämänsä oli muutenkin mallillaan. Mutta hänen yritystään oli vaikea hallita johtuen kolmesta muusta osakkaasta, jotka hyppivät jatkuvasti silmille. Nämä kolme osakasta tunnettiin ympäri maailman yhteisnimellä MJL. MJL -eli Miyavi, Jui ja joku LAHOPÄÄ- oli paitsi erikoinen yhdistelmä kameran edessä (sekä takana), he olivat myös todella nenäkkäitä ja itserakkaita.

Saija ei kestänyt karjua joka kokouksella MJLlle, mutta mitäpä muutakaan hän olisi voinut tehdä heidän ollessa kyseessä. Kaiken tämän pornoilun johtamisen vaikeuksien lisäksi Saijan sänky (joka oli hänelle rakkaampi kuin mikään muu osa kartanosta) oli kokenut kovia kun katto oli päässyt hieman rapistumaan ja siitä alkoi vuotaa vettä, joka tosin haisi epäilyttävän paljon rommia. Liekö ollut syytä ullakolla asustelevassa Jack Sparrowissa.
Saijasta oli ihan sama katolle, mutta mistä hän löytäisi tarpeeksi hyvän sängyn, jossa voisi nukkumisen lisäksi harrastaa muita asioita, joilla ei ollut mitään tekemistä lepäämisen kanssa.

Saija käveli edestakaisin ensin kirjastossa ja sitten hän vaihtoi huonetta monta kertaa kunnes päätyi keittiöön. Hän oli kävellyt koko yön ja olisi varmasti jatkanut vielä paljon pidempään, mutta aurinko nousi ja sehän ei ollut hänen mieleen. Hän kirosi päivänvalon jonnekkin pimeimpään luolaan mitä maan päältä koskaan löytyisi. Aamut olivat toki ennen olleet mukavia, mutta nyt oli koittanut SE päivä, jolloin hänen olisi otettava sisäkkö (johon hän ei olisi halunnut kuluttaa senttiäkään). Hän kirosi päivänvalon seuraksi sen hetken jona hän oli suostunut siihen vetoon Juin kanssa siinä hämärässä baarissa, joka sijaitsi jollain synkällä sivukujalla aavekaupungissa.
Oli miten oli, hän oli ollut tyhmä (ja kännissä enemmän kuin koskaan tulisi myöntämään) ja saisi nyt kärsiä seurauksista. Hävitty veto oli hävitty veto.


~


Muutamaa tuntia myöhemmin kartanon aulassa sattui ja tapahtui. Se oli täyttynyt sisäkön hommista kiinnostuneista söpöistä ihmisolennoista, joita oli vaikea olla ihailematta. Saija katseli joukkoa ihastuneena ja hänestä tuntui, että hän voisi helposti lähteä kauneusleikkaukseen... tai ehkäpä mielummin sukupuolenvaihdosleikkaukseen. Ainoa asia, joka oli hämärän peitossa oli se, että kuinka nämä kaikki työnhakijat olivat saaneet tietää yhdessä päivässä, että Saijalla oli tarjota töitä. Saija oli melko varma, että kyseessä oli itse Jui. Toki Saija tiesi, että Jui oli yllättävän pirullinen niin kauniiksi mieheksi, mutta oli kuitenkin yllättävää, ettei Saijalle ollut annettu enempää aikaa valmistautua.

Aamu vaihtui päiväksi, päivä illaksi ja ilta oli jo lähenemässä yötä kun Saija oli haastatellut melkein kaikkia aulassaan hengailevia tyttöjä (plus kaksi mekkoon pukeutunutta poikaa). Hän oli lopen uupunut, sillä söpötkin ihmiset osasivat olla varsin epämiellyttäviä, ärsyttäviä ja outoja tapoja viljeleviä. Päivä oli pian lopuillaan ja koska Saija ei halunnut kuulla Juin nalkutusta, hänen oli tehtävä päätös pian. Ketä hän sietäisi joka päivä koluamassa nurkkiaan? Lopulta hänen ei tarvinnut tehdä päätöstä itse, sillä kohtalolla oli omia suunnitelmia Saijan varalle. Yhtäkkiä ulko-oven takaa kuului kilinää ja kolinaa sekä kummallisia vinkaisuja ja huudahduksia. Sitten ovi heilahti auki ja sisään astui kärsineen näköinen mies. Aulassa kuului yllättyneiden huokausten kuoro. Saija tuijotti tulijaa haltioissaan. Hän veti syvään henkeä ja kiljaisi varsin miehekkäästi. Sitten hän syöksyi tulijan syliin ja kuulutti:
"Olen pahoillani tytöt, mutta paikka on nyt täytetty tälle herralle!"

Aulasta alkoi kuulua pettynyttä mutinaa. Jotkut tuhahtelivat nyrpistellen nenäänsä ja jotkut kohauttivat harteitaan, mutta yhteistä kaikille oli se, että he lähtivät baariin.
Alle viidessä minuutissa aula tyhjeni ja Saijan oli pakko tunnustaa, että joskus hiljaisuus oli ihanaa kuunneltavaa. Hän tarkasteli uutta (ja ensimmäistä) sisäkköään hieman tarkemmin. Mies oli pukeutunut syntisen punaiseen lateksiasuun ja hänellä oli jostain syystä aurinkolasit. Mies oli varsin hyvässä kunnossa, joten hän voisi ehkä siirtää joitain huonekaluja, joita Saija ei edes saanut irti lattiasta. Saija hymyili toiveikkaana. Hänelle oli käynyt uskomaton tuuri kun hän sai kuluttaa pakolla rahaa mieheen, joka oli kuin suoraan hänen unelmistaan otettu.
"Kerropas nimesi, oi ihana mies", Saija sanoi pehmeällä äänellä.
"...Gackt..."

---

Ja anteeksi... se on vähän semmonen ja kesken ja kaikkea <3 :'''''''''''DDDDD

“Mennäänkö me Vidollien jätkien kans ryyp?”
- Kyllä, jos haluat!


“Mutta miten pääsen noihin tyyppeihin käsiksi?”
- Julkisilla.


“No olenko vai enkö ole?”
- Jos ei ole tuo toinen, niin sitten ensimmäinen, tai ehkä sittenkin toka... jeps. toinen.

“MIKÄ tuo on joka sinulla roikuu housuissa?”
- Omaan nokkeluuteensa kompastuminen.


“Mitä se tarkoittaa?”
- Tarkoitan mitä sanon.


“Niinkö tosiaan meinaat?”
- Niin mitä? Kyllä se käy. Kyllä. Joo. Niin.


“Oletko vähän tylsä nytte?”
- Olen tietenkin mitä sinä luulit?

Saija - Gackt : 74%

Juhlinta sujuu muuten hyvin, mutta lopulta Gackt palailee reissulta ilman housuja. Saija on vähällä saada slaagin nauraessaan tilanteelle.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: kolmen tähden Jallu

Gackt - Anne: 82%

Alkoholimyymälää ryöstävät naamioheput unohtavat lastata yhden laatikoista pakettiautoonsa. Otatte tilaisuudesta vaarin ja paljon muutakin.

Pelkoguru suosittelee juomaksi: makeutusaineilla pilattu teinisiideri


(Vittu mie repesin PAHASTI XDDD)