IRC-Galleria

olet se pikkupoika
taskut täynnä pikkukiviä ja luita
viattomat silmäsi ovat röntgenkatse
näevät katuojissakin sen ilon
mitä kunnon aikuiset eivät näe

”hei kato, ihan ku tolla kurpitsalla olis kondylooma”
sanoi hän
joka näki vessan lattialla vipeltävät sokeritoukat siittiöinä

tämä ei ole viimeinen valssi
tämä on kosketukseni
täällä laulut loppuun lauletaan

auringonsäteet rakastelevat hellästi
näitä päivättömän päivän
ja eilisen etsinnästä vapautuneen yön yökkösiä

mies, jonka sperma ei kelpaa spermapankkiin

varikset ovat pamppujen sieluja
vaan minne jää
tikka tuulispää
palokärki ja sammunut järki

nielaisin niittyleinikin
tämäkö oli vasta alku
uralleni koekaniinina

raaka-aine, aine raakana
kuin laulajan kylkiluu
josta mies itse veisti kanteleen

linnunrataa kiertävä banaani viiltää näkökenttäsi
auki valonnopeudella
jolle häviää ripuli, diarrea loppupeleissä

jos koet oksennusrefleksissä jotain hillittömän hauskaa
onko se aivo-oksennus vai positiivisuuden huippu?

kastan viheliäiset tunnelukkoni
ynnä kaikki aivojani vuosia riivanneet lahottajat
epäpyhän hengen nimeen veressäni
joka olikin vahingossa akkuhappoa

jos on helpompaa kuolla tänään
kuin voittaa lotossa
miten sitten voi olla mahdollista
että Battery on parempaa kuin seksi

ehtoollisviini ei koskaan petä
ei edes syntistä

todellisuudessa pyövelillä ei ollut mustaa huppua
ei minullakaan
enää

(c) Kommandokaktus