IRC-Galleria

Kaksi ystävistäni ovat psykiatreja ja toinen on sen lisäksi psykoanalyytikko. Molemmat jakavat
saman näkemyksen psykiatrian nykytilasta. Heidän mielestään psykiatria on vajonnut syvään
rappiotilaan.

Humanismi on kuollut ja kaikki mitä on ymmärretty mielen toiminnasta, on heitetty
romukoppaan lääkkeiden ja kemiallisen näkökulman takia. Voittajina ovat suuret lääketehtaat, joille
mielestä ja sen manipulaatiosta on tullut tärkein rahan lähde.
Kaikki,

mitä lääketehtaat ovat median myötävaikutuksella saaneet ihmiset uskomaan lääkkeiden
vaikutuksista ja mielen toiminnasta, on täysin epätieteellistä ja oikeastaan todellista roskaa.


Psykiatrian keskeiset mielipidevaikuttajat ovat tienanneet kymmeniä ellei satoja miljoonia ajaessaan
lääketehtaiden asiaa. Lääketieteen pahin korruptio koskeekin juuri psykiatriaa. Vaikka lääketehtaat
ja osa näistä henkilöistä ovat saanet melkoisia sakkotuomioita väärästä markkinoinnista ja


tieteellisistä väärennyksistä, niin sama meno jatkuu. Häikäilemättömät valmistajat pitävät satojen
miljoonien sakkoja pelkkinä mitättöminä markkinointikuluina, kun kassavirta on vuositasolla useita
miljardeja.

Masennus on nykyajan muotisairaus. Ei siksi, että sairaus olisi äkillisesti tipahtanut
ulkoavaruudesta vaan siksi, että masennukseen on tarjolla uusia lääkkeitä. Ei ole kovinkaan kauan
siitä, kun ihmisten mielenongelmat saivat nimen ahdistus, kun oli keksitty ahdistusta poistava

lääke, Valium klooridiatsepoksidi. Lääkkeen piti olla käänteentekevä ja turvallinen. Valmistajan
mukaan valium ei aiheuttanut riippuvuutta. Asia osoittautui toiseksi. Valium on riippuvuutta
aiheuttavien lääkkeiden kärjessä. Suomalaisille tutumpi lääke on valiumin johdannainen Diapam,

jolla on samat ominaisuudet haittoineen kuin Valiumilla. Valiumin kuten diapamin käyttöön liittyy
paljon eri syistä johtuvia kuolemantapauksia. Lääkkeet vaikuttavat muistiin. Ihmiset unohtavat
ottaneensa lääkettä, jolloin annosmäärät kasvavat. Ihmiset vain lopettavat hengityksen tai sitten

nukahtavat auton rattiin tunnetuin seurauksin. Moni ikääntynyt on sammunut pytylle. Olen
tavannut potilaita, joilla on alaraajahermovammat pitkästä istumisen aiheuttamasta
hermopuristuksesta ja vauriosta.
Lääketehtaiden uusin koukku on SSRI-lääkkeet, joiden sanotaan vaikuttavan aivojen serotoniinin


määrään. Todistamattoman teorian mukaan matala serotoniini on yhteydessä masennukseen. Tästä
väitteestä on muodostunut sitten todellisuutta, vaikka ei ole mitään menetelmää mitata aivojen

serotoniinitasoja elävältä potilaalta. Uskomuksesta on tullut sitten tieteellinen fakta ihmisten
mielissä, ja siitä on paljolti kiittäminen mediaa. Asioiden yksinkertaistaminen kun on muotia

nykyisin. Pilleri poskeen ja baanalle, niin hyvin menee.
Serotoniini, kuten kaikki elimistön biologisesti aktiivit aineet, ovat osa kokonaisvaltaista, suljetun
järjestelmän dynaamista prosessia. Tietyt mielentilat aiheuttavat muutoksia aivojen kemiassa, joka

muuttuu mielentilan muuttuessa. Aineet sinänsä eivät aiheuta mielentilaa, vaan kaikki johtuu
mielestä. Jos ihmistä kehutaan, niin se tukee hänen narsismiaan, ja mieliala kohenee, jolloin
aivojen kemia serotoniini mukaan lukien muuttuu. Jos sitten hänelle pottuillaan, niin ilmiö on

vastakkainen. Kemian muutos ei johdu kemiasta vaan mielestä, joka reagoi elämän eri tilanteisin
kunkin persoonallisen rakenteen mukaisesti. Toiset ymmärtävät, että elämään kuuluu niin ikäviä
kuin iloisiakin asioita, toiset taas eivät. Joidenkin mielestä ikävät asiat ovat sairautta, ja elämän

tulisi olla aina hauskaa. Valitettavasti tämä jälkimmäisten joukko kasvaa jatkuvasti elintason
kohotessa. Tästä kasvavasta joukosta lääketeollisuus on löytänyt suuren rahastuksen kohteen. He
uskovat aivojen kemiateoriaan, jonka hypen markkinamiehet ovat luoneet. Lääketeollisuus on

saanut ihmiset uskomaan, että kaikkien psyykkisten vaivojen takana on aivotoiminnan kemiallinen
häiriö, jota tulisi hoitaa kemiallisesti.
Kasvanut elintaso, media, internet ja tämä luonnoton kulutuskulttuuri ovat keskeinen syy narsismin
yleistymiseen. Kaikki tuo luo epärealistisen kuvan omista mahdollisuuksista ja omavoimaisuudesta.

Typerinkin voi olla kingi netissä ja samalla Beckhamin kaveri virtuaalisesti. Harveneva joukko osaa
enää tehdä eroa todellisuuden ja virtuaalimaailman välillä. Virtuaalisuus kasvattaa omia kuviteltuja

mahdollisuuksia epärealistisen suuriksi, jolloin haaveiden ja oman todellisuuden välinen ero kasvaa
patologisen suureksi. Tunnettu amerikkalainen reichilainen analyytikko ja psykiatri Alexander
Lowen oli todellinen visiönääri kuvatessaan psykiatrian nykytilan jo 60-luvun lopussa. Hänen

mukaansa narsismin looginen seuraus on masennus, mutta se ei ole perinteistä masennusta, joka
on todellinen sairaus vaan tilaa voisi kuvata eräänlaisena hepulitilana, kun ei olekaan maailman
napa, kaunein ja kaikkien ihailema. Sillä, kun tosiasiassa joka toinen alkaa olla narsisti, niin siinä
sakissa vain yksi on kaikkein kaunein, mikä on sietämätöntä, lähes hirsipuun paikka.

Väistämättä elämässä syntyy tilanteita, jolloin normaalielämä tunkee väkisin haaveiden läpi. Silloin
yleensä tulee huono fiilis ja heti juostaan lääkäriin hakemaan pilleriä. Jos sitten sattuu paikalla
olemaan sellainen aito lääkäri pillerinpyörittäjän sijaan, joka kyselee potilaalta vaivojen taustoista,
koetaan tämä vanhanaikaisena ja jopa loukkaavana, minkä seurauksena potilas nosta äläkän.

Helpompaa on siten kirjoittaa "ilopilleriresepti", niin pääsee valittajasta eroon. Omaatuntoaan voi
lohduttaa sillä, että ilopillerit kuuluvat tämän maan psykiatrisen hoidon perussettiin ja jopa KELA
pakottaa niitä syömään kuukausia ennen kuin edes voidaan keskustella terapiasta tai muusta

hoidosta. Systeemin mukana on jopa virhe jättää kirjoittamatta "ilopilleriresepti". Olemme tullet
tähän kiitos lääketehtaiden kanssa yhteistyötä tekevien ja määräävissä asemissa olevien psykiatrien
takia. Kritiikki on kiellettyä, sillä jokainenhan näki, miten kävi Mehiläinen -yhtymän psykologille,

joka kertoi tästä todellisuudesta. Kenkää tuli.
Kaiken rappion perussyy on Yhdysvaltojen psykiatriyhdistyksen (APA) julkaisema käsikirja
nimeltään Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders DSM, jossa on meneillään IV

painos. Siinä luetellaan 374 mielenterveyden häiriötä. Edellisessä III painoksessa oli vain 297, joten
kirjasta alkaa löytyä vähän jokaiselle jotakin. Periaatteessa DSM-käsikirjan mukaan jokainen kärsii
mielenterveyden häiriöstä, sillä selailemalla löytää vaikka mitä, mikä on ollut tuttua elämän eri

vaiheissa. Ennen tuo kaikki oli sitä normaalia elämää vasta- ja myötämäkineen, nyt siitä kaikesta
on tehty sairautta. Todellinen vallankaappaus tässä elämän kentässä mikä koskee hoitoa ja