IRC-Galleria

...eilen jotenkin mokanneet mun työvuorot, joten sainkin yllättäen vapaapäivän. Sain siivottua kotona (pesin jopa lattioita!!) ja palautin muutaman kassillisen tyhjiä pulloja Prismaan. Muuten sitten nautin tarpeeseen tulleesta vapaapäivästä. Sitten mulla on vielä lauantaina vapaata. Vitsit, mä en muistakaan milloin olis ollu kaks vapaapäivää viikon sisään. Ja ens viikollakin on kaks, kun ei kehtaa menä töihin heti kielilävistyksen ottamisen jälkeen. Jos ei vaikka pysty kielen turpoamisen vuoksi kunnolla puhumaan. Ja olin yön kotona pitkästä aikaa. Ja aion olla tänäänkin. Sari varmaan miettii, että mikä muhun on menny kun mä viihdyn kotona näin hyvin... Tänään aamulla sitten en saanut kuin pestyä koneellisen pyykkiä ja tulostettua mun työn ohjaajalle pari paperia ja kirjoitettua sellaista oppimispäiväkirjatsydeemiä, joka pitäis ens viikolla työharjoittelun loputtua palauttaa ohjaavalle opettajalle. Ja eilen sitten se lehtijuttu ilmestyi. oli kyllä TOSI lyhyt, varsinkin kun se toimittaja haastatteli meitä niin pitkään. Se oli joku puolen sivun juttu, missä oli iso kuva (ei tosin onneks musta ja Noorasta). Ja sitten soitin eräälle tutulle pitkästä aikaa. Siitä oli kuulemma ollut iso juttu lehdessä (josta mä en ollut ollenkaan tietoinen). Joten kun mä soitin sille ihan sattumalta heti sen jutun ilmestymisen jälkeen, niin se luuli, et kun siitä on ilmeisesti tulossa jonkinlainen "julkkis", niin mä yhtäkkiä taas kiinnostuin siitä sen takia. Mikä ei kyllä pidä paikkaansa. Sitten se suuttui mulle, vaik mä yritin selittää, etten oo edes kuullu koko v*@#n lehtijutusta tai siitä, että sitä kohta haastatellaan telkkariin. No, mut jos sen käsitys musta on noin huono, niin ei kai me olla koskaan tunnettukkaan kunnolla. Toivotin sille kaikkee hyvää ja löin luurin korvaan. Jos se ottaa yhteyttä ja pyytää anteeks, niin asiaa voi harkita, mut muuten olkoon koko tyyppi. Se on muutenkin reliikki sellaiselta ajalta mun elämässä, mitä en hirveen mielellään muistele.