Nyt on sitten kaksi viikkoa takana. Juhannus pelottaa edelleen, ja sen jälkeen töihinmeno, varsinkin kun psyykkiset vieroitusoireet ovat parin viime päivän aikana hyökänneet kimppuun täydellä voimalla... Ja jotenkin mun (nyt tuli ajatuskatko, mikä olikaan resolve suomeks?)... No kuitenkin mun resolve ei ole ollut enää ihan samaa tasoa kuin aluksi. Järki kyllä tietää, että tästä on ihan konkreettista hyötyä, mutta silti tekee niin mieli. Tänään taas hypistelin yhtä askia pöydällä (hitto kun samassa taloudessa on 2 röökaajaa) ja teki niin kovasti mieli. Mietin, että kun keskellä päivää selvinpäin tulee tuollaisia himotuksia niin entä sitten keskellä yötä kun oon vähän (tai vähän enemmänkin) laitamyötäisessä...