Juh, tuli sitten eilen käytyä ensimmäistä (ja tällä hetkellä hyvin vahvasti viimeistä) kertaa baarissa. Annu-sama minua synttäreidensä viettoon pyysi ja mie olin niin otettu kutsusta etten halunnut sanoa ei!
Kuten alunperin olin arvellutkin, ei paikka ole laisinkaan minulle sopiva. Siellä ei ollut oikeesti mitään hauskaa paitsi ihana seura mutta se ei liity itse baariin mitenkään. Eli baarissa ei ollu mitään hauskaa. Pimeää, outoja valoja, liian kovaa musiikkia, iso lössi out-of-control-being-people jotka eivät toisistaan välitä (Elkeekä väittäkö vastaan, siellä ne toisiaan tönivät eivätkä suostuneet väistämään vaikka miten nätisti pyysi), tupakansavua ja sitä kuningas alkoholia aivan liikaa. Liikaa I say. Now yer sayin' "alcohol? In a BAR? No shit Sherlock?" But all I say is that I hate it. End of story.
Mutta kokemus ei ollut paha, en saanut traumoja enkä hirtä Annua kellotorniin *naur* Ei vaan todellakaan ole minun juttuni. Koko illan kyselivät viiden minuutin välein kädestä pitäen että "Onhan Sinttu kaikki hyvin, eihän oo paha olla?" ...Mie mikään viisvuotias ole, kyllä mie osaan sanoa jos miulla on paha olla eikä miusta tarttee huolehtia, miulla on kaks tervettä jalkaa, joilla voin lähteä pois jos ei miellytä. Ei miun takia pidä tehdä erikoismyönnytyksiä. Mie olen elämäntapani valinnut kuten ovat hekin. Mutta kiitus silti huolenpidosta, mie oikeesti arvostan sitä, se oli somaa. Ei teidän vaan ois tarvinnu ^^
Miulla oli hauskaa kuitenkin, sain seurata sivusta miten se humala sitten ihmisiin vaikuttaakaan ja sain aikaiseksi ihan hyviä keskustelujakin sitten. Ja nämä ihmiset, ystäväni, ovat niin upeaa seuraa että eiköhän minulla olisi heidän kanssaan hauskaa ja hyvä olla vaikka kaatopaikalla.
So no worries. Ens kerralla peli-ilta, neh? *naur*
Ja vielä jokaiselle; "Et sie oo juonu liikaa, sie vaan tanssit paljon!"