IRC-Galleria

torstai. tuntuu ihan lauantailta. heräsin hetki sitten. keitin kahvia.
ja nyt ihmettelen koneella. varmaan olen koko iltapäivän koneella kun ei ole muutakaan tekemistä. en vielä tiedä että missä aijon olla viikonlopun. tänäänkin sataa. viikonloppuna pitäisi paistaa aurinko.
olo tila on ihan ok. toistaiseksi. menkat ei ole vielä tullut päälle.
mutta kyllä se pinna kiristyy vielä lähi päivinä. ja mielikuvitus laukkaa ja on itkuisuutta. mietin jos olisin viikonlopun täällä niin en kauheasti kiukuttelisi kenellekkään. olisin omissa oloissani.
eilenä en meinannut saada yhtään unta. nukahdin vasta yhdentoista aikaan. mietin enimmäkseen mun menneisyyttä. sitä aikaa kun olin terve vielä ennen kuin sairastuin. se oli silloin mahtavaa aikaa.
olin 16 vuotias kun muutin heinolaan asumaan. asuin siellä melkein vuoden. se oli mahtava vuosi. olisin silloin päässyt yhteen kouluunkin mutta sitten tää sairaus iski. se oli salama kuin kirkkaalta taivaalta.
mutta olen hyväksynyt tän mun sairauden ja sen että varmaan joudun koko loppu elämän syömään lääkkeitä. ja että mulla on syömishäiriö.
masentunut en ole ollut vaikka syön masennus lääkkeitä vieläkin.
varmuuden vuoksi. niitä olen syönyt kohta puolitoista vuotta.
mutta siitä olen onnellinen ja iloinen että mulla on kaverit ja poikaystävä. mun elämän tärkeimmät ihmiset. sekä tietysti perhe ja sisarukset. olen huomannut että mun elämässä paljon hyviä asioita. vaikka olenkin sairas. elän päivän kerrallaan.