Tiistai aamu. En meinannut jaksaa nousta ylös kun kello soi. Mutta pääsin ylös ja aamukahvit on taas keitetty. Eilenä illalla mulla oli vähän surullinen olo ennen kun menin nukkumaan. Mutta nyt on taas hyvä olo kun heräsin. Välillä tulee noita olotiloja ihan yllättäen. Onneksi olen tottunut. Siihenkin olen tottunut jos ahdistus iskee ihan puun takaa. Tai että alkaa masentaa. Sitten mä aina ajattelen että kyllä mä selviän tästä. Niin olen aina selvinnyt. Eikä nuo olotilat onneksi kestä kun parisen päivää. Sitten on taas normaali olo. Seppo palasi taas hetkeksi salkkareihin. Pakko taas tänään katsoa. Seppo on vaan niin paras. Se on aina kiva kun se ilmestyy välillä salkkareihin. Saa nähdä mitä Elinalle tapahtuu. Se on ihan psykoosissa. Tuttu tunne. Mulla ei ole ollut onneksi itsellä pitkään aikaan harhoja. Mikä on vaan hyvä. Ne sitten aina tulee kun on todella paska olo. Siinä vaiheessa otan sen rauhoittavan. Mikä sitten helpottaa ahdistusta ja harhat häviää. Pystyy sitten nukkumaan seuraavan yön hyvin.
Tein eilenä mifukastiketta ja makaronia. Siitä tuli hyvää. Olen tykästynyt mifuun. Se on hyvä korvike jos ei aina jaksa tehdä kanaa tai jauhelihaa.
Hyvää vaihtelua. Tänään mä teen jauhelihakeiton. Alan sitä sitten tekemään kun tulen aamulenkiltä. Menen taas pururadalle lenkille. Siellä on hyvä aina lenkkeillä. Ihanan rauhallista. Tänään tulee vikat rantabaari jaksot. Innolla odotan seuraavaa kautta. Se sitten tulee jossain vaiheessa.
Eilinen jakso jäi mielenkiintoiseen kohtaan. Pakko katsoa tänään taas.
Sain pestyä pyykit eilenä. Pesen sitten taas ylihuomenna.
Pitää myös alkaa siivota. Huomenna varmaan aloitan jo siivoukset.
Kun on hyvin aikaa. Olen siitä iloinen että on pyörä. Sillä pääsee nopeasti kaikkialle. Menin eilenä kauppaan sillä. Kauppaan ajoi vaan viidessä minuutissa. Sekä takaisin. Pääsee nopeasti keskustaan.
Kohta alan syömään aamupalaa ja pitää ottaa aamulääkkeet.
Sitten vaan ihmettelemään tätä päivää.