Varsinaista menoa sitten olikin, vaik luvassa oli ihan tavallinen päivä, mutta silti faija sai päähänsä, että me lähetään käymään majakkasaarella. Ja reissu oli ihan ok, vaik tuulta olikin paljon. Sitten vast tulomatkalla tapasin erään tyypin, joka piti kovasti kirjotuksistani. Ja itsekkin sain antaa hänelle neuvoja. Ja se oli todella mukavaa, vaikka olenkin kirjoitellut fantasiaa vasta kolme vuotta, mutta kuitenkin vihdoinkin oon kotona ja luvassa on koneella kirjotus ja kasiosa sai uuden käänteen täysin, nimittäin lopputulos kaukaistuu vain kokoajan. Ihan kuin kävelis sokkelossa ja ei koskaan löytäisi ulos. Kuitenkin aion siirtyä toiseen sarjaan tämän osan jälkeen, koska mulla on yks uus idea ja yks vanha pitäis viimeistellä. Kaikke on tekemistä, mutta päivä kerrallaan pitää silti vain elää. Kuitenkin nyt laitan teille pätkän kakkos osan alusta, jossa M eli Midar haavoittuu pahasti seikkailtuaan tulevaisuudessa.
