IRC-Galleria

Kaleva uutisoi tänään, että hallituksen politiikkaohjelman johtaja Rauno Vanhasen mukaan maahan tarvitaan seuraavan 20 vuoden aikana 100000 maahanmuuttajaa töihin. Mietitäänpä asiaa vähän tarkemmin. Maahanmuuttajista työttömiä on noin joka kolmas. Ennusmerkit ulkomailta osoittavat, ettei maahanmuuttajien työllistyminen juuri parane seuraavien sukupolvien aikana. Työvoimaan kuuluvia maahanmuuttajia pitää siis ottaa 150000. Odotettavaa on, etteivät työntekijät tule yksin, vaan tuovat perheensä mukanaan. Jos tulijat ovat tulossa niistä maista, joista nyt on tunkua ja joista heitä ollaan haalimassa, perhekoko on suomalaisen mittapuun mukaan valtava. Lisäksi perheen äiti on jotakuinkin koko ajan raskaana tai hoitaa lapsia kotonaan, työvoiman ulkopuolella siis. 100000 työssä olevaa maahanmuuttajaa tarkoittaa helpostikin miljoonaa tulijaa. Kuka nämä ihmiset elättää? Ei siivoojaksi tuleva maahanmuuttaja pysty mitenkään elättämään yhdeksää muuta. Kun mietitään maahanmuuttoa osin kuvitellun työvoimapulan kantilta, pitäisi aina pohtia huoltosuhdetta. Siitähän siinä pohjimmiltaan on kyse. Ehkäpä vastaus miljoonan maahanmuuttajan elättäjistä löytyy samaisesta uutisartikelista:

"Haaste on erittäin kova ja luvut hurjia. Me selviämme siitä, kun kaikkien suomalaisten työuria saadaan pidemmäksi alusta, keskeltä ja lopusta. Lisäksi meidän pitää tehdä työmme nykyistä tuottavammin, Rauno Vanhanen muistuttaa."

Voimme tietenkin uneksia, että jokainen maahanmuuttaja työllistyy, eikä yksikään tuo mukanaan yhtään tuottamatonta perheenjäsensä, eikä yksikään saa jälkikasvua. Tulijat ovat kuitenkin pääasiassa kieli- ja ammattitaidottomia, jotka työllistyvät matalapalkka-aloille pääkaupunkiseudulle. Siinäkin tapauksessa nämä heikentävät huoltosuhdetta, sillä pienimmillä palkoilla ei elä. Ainakaan kasvukeskuksissa, joissa halpatyövoimasta on pula. Nämä saavat kuitenkin asumis- ja toimeentulotukea enemmän kuin maksavat veroja. Vaikka miten tätä yhtälöä pyörittelisi, annetuilla tiedoilla laajasta maahanmuutosta ei saada millään tapaa taloudellisesti mielekästä muulle kuin elinkeinoelämälle, jolle iso halpatyövoiman reservi takaa sen, ettei pienimpiä palkkoja ole minkäänlainen tarve nostaa edes sille tasolle, että sillä eläisi ilman sosiaaliavustuksia.