Pidin joskus Helsingin Sanomia sanomalehtenä. Tässä lähiaikoina on käynyt yhä selvemmäksi, että kyseessä onkin Pahkasian manttelinperijä. 23.4.2008 julkaistu Minna Nalbantoglun artikkeli "eritaustaiset naapurit riitelevät yhteisistä tiloista ja erilaisista tavoista" on jo niin tykkiä tavaraa, ettei tamperelainen huumorijulkaisu siihen useinkaan yltänyt. Ei riittänyt, että lehtijutussa kerrottiin meluhuomautusta seuranneen "rasssisti!"-äbäläwäbälää, meluamisen johtuneen äänekkäästä koraaninlukemisesta, ongelman ratkenneen (osakkaiden maksamalla) äänieristysremontilla ja että eräälle vähemmistöllemme sääntöjä on turha toimittaa kirjallisena, koska vain suullisesti annettuja sääntöjä kunnioitetaan. Lopulta jackpotin vei Abdirizak Mohamed:
"Mohamedin mukaan Somaliassa riitoihin on perinteisesti yritetty hakea sopua vastaavanlaisella menetelmällä.
-Sovitteleminen on asia, joka suomalaisten pitäisi oppia maahanmuuttajilta. "
Somaliassahan on soviteltu oikein isolla kädellä yhtämittaisesti jo 1980-luvun lopusta lähtien. On meillä paljon oppimista.