Maanantaina herättiin yhdeksältä aamulla ja lähdettiin hotelliaamiaisen jälkeen kiertämään kaupungin myymälöitä, kun niitä ei sunnuntaina päästy vielä katsomaan. Aloitettiin tietenkin aivan naapurissa olevista tietotekniikkasekatavaramyymälöistä. Ne vastasivat suurinpiirtein yhdistettyä Verkkokauppaa, Tokmannia ja Varastomyymälää, sen verran monipuolinen valikoima oli! Olin lähellä ostaa wlan-reitittimen, Timo innostui radio-ohjattavasta quad-kopterista ja Juha meinasi ostaa tilinsä tyhjäksi elektroniikkatavaraa. Toistaiseksi lähdettiin ulos tyhjin käsin, koska ehdimme käymään tuolla useamminkin. Käytiin parissa vaateliikkeessä, mutta mitään sopivaa ei oikein löytynyt. Tai olisi toki löytynyt, mutta näissä liikkeissä tarjonta ja hinnasto oli liki Suomen vastaavia, joten ei ollut oikein syytä ostaa juuri Stuttgartista vaatekappaleita.
Käytiin oluella pienessä ravintolassa Markethallin vieressä ja paikka osoittautui sen verran mukavaksi, että päätettiin tulla myöhemmin syömäänkin sinne. Sen jälkeen käveltiin infopisteelle josta ostettiin paikalliset StuttCard turistikortit. Kortilla voi käyttää rajatta kaikkia alueen julkisia liikenne välineitä , minkä lisäksi kortilla saa muitakin etuja. Esimerkiksi Porschen ja Mercedes Benzin museoihin pääsee kortilla ilmaiseksi (8e säästö per museo) ja kartingia pääsee ajamaan kerran ilmaiseksi. Kortti ostettiin 48 tunniksi jolloin hintaa tuli 38 euroa. Ei paha hinta vapaasta liikennöimisestä ja kymmenien eurojen eduista. Sillä saa myös 5% alennuksen Conrad Electronicsista, eli myymälästä josta meinattiin aiemmin ostaa vaikka mitä.
Timolla on kaveri joka sattuu olemaan parhaillaan vaihdossa Stuttgartissa ja saimme hänet oppaaksemme iltapäivän ajaksi. Hän liittyi seuraamme karting-radalle, joka osoittautui hienoimmaksi sisäradaksi jossa olen koskaan ajanut! Rata oli nopea, tekninen ja vaativa. Ilmeisesti ei oltu kovin huonojakaan, kun ei kolisteltu radan reunuksia ja ajettiin jopa nopeampia kierroksia kuin tämä seuraamme liittynyt puoliammattilaiskarting-kuljettaja. Hänkään ei ollut tosin ajanut juuri tällä radalla aiemmin. Hauskaa oli! Kukaan ei vain ollut aiemmin maininnut, että StuttCard kortilla sai ilmaiseksi vasta toisen ajon, joten jouduimme ostamaan yhden ajon itse. Yksi ajo maksoi 12e joten ei paha.
Toisen ajon jätimme seuraavaan päivään, sillä kaverillamme oli illaksi sovittuja menoja ja hän halusi esitellä meille omaa asuinseutuaan. Oli todella hienoa, että hän tuli meille oppaaksi, koska emme olisi muuten koskaan tajunneet käydä Esslingenin kaupungissa, joka on vartin junamatkan päässä Stuttgartista. Esslingen on niitä harvoja paikkoja Saksassa jotka säilyivät ehjinä läpi toisen maailmansodan, kun aluetta ei pommitettu. Vanhimmat vuokrakämpät on kuulemma rakennettu 1600-luvulla! Alueella on myös pieni linna, joka oli todellakin tutustumisen arvoinen. Jouduimme tosin kiipeämään satoja rappusia, tai ainakin siltä se tuntui kahden päivän kävelemisen jälkeen...
Kävimme Esslingenissä,myös syömässä döner kebab annokset hintaan 5,5 euroa juoman kera. Oli enemmänkin kuin hintansa arvoinen sapuska! Esslingenin rinteillä tehdään myös viiniä, joten taidan ostaa kotiin tuomisiksi pari pulloa Esslingen Rieslingiä. Vitosen pullo.
Illalla jalat olivat jo tulessa kun hotellille päästiin. Oltiin kuitenkin oltu jo 12 tuntia liikenteessä, jatkuvasti kävellen. Uni maistui kummasti.