IRC-Galleria

jaahas! kuumeisen yön jälkeen heräsin reippaana ja virkeänä uuteen aamuun...NOT!!! just ku tuntu et saa unen, niin pitikin nousta ylös! tiedät varmaan tunteen...? no lähdin sitten tukkatappelun ja parin bura-capsin jälkeen ajeleen työpaikalle, jumalaton pelko persiessä että pystyyköhän sitä hoitaan illan keikan kunnialla läpi. töissä olo oli kurja, koska nauttimani tabut pistivät vatsan pyörähtämään liki tulkoon ympäri.(itsehän syön hyvin harvoin lääkkeitä ja silloin kun syön otan ne ainoastaan pakon edessä.) nyt oli sellainen! kiitos nappien, kuume pysyi loitolla. päivän mittaan olo kuitenkin koheni, mutta kurkku pysyi kuivana ja "sitkeän" tuntuisena, joka taas aiheutti turhaa turhautumista (hieno sana) :) turhaa siinä mielessä että keikan alettua huomasinkin pystyväni laulaan suht`normaalisti. mitä nyt alemmissa äänissä hieman meinasi haparoida, mutta pysyi kuitenkin kasassa... pakollisten valssien ja muutaman humpan jälkeen orkesteri kipusi lauteille toista settiä varten, vieläkin nolla promillet ja uudet kujeet mielessä, silmät pahuutta täynnä. oli vuorossa viihteellisempi pläjäys. suomipoppien ja muutamien lontoon kielisten biisien jälkeen vetäydyimme ansaitulle tauolle. viimeinen setti menikin sitten hääkansan tahdittamien taputusten säestämänä. viimeisenä encorena vetäisimme omalaatuisen medleyn superstitionista ja hound dogista ja se toimi. keikan jälkeen käväisin vielä työpaikalla morjenstamassa kavereita. pakkasta oli -25 astetta nollan alapuolella ja auto oli kankeana ja minä siinä sitten istuskelin hien melkein jäätyessä iholle... kotona yllätin vaimon ja vanhemman tyttäreni nukkumasta sohvilta dvd:n pyöriessä menu-valikon kohdalla. vaimoni on muuten mestari missaamaan suurinpiirtein kaikki vuokraamani elokuvat, hän kun nimittäin nukahtaa alle 10 minuutin sisään rainan alkamisesta. näin ollen saan patistaa häntä tuon tuosta sänkyyn nukkumaan... no jokaisella meillä on omat heikkoutensa. itse en juurikaan pysty katsomaan kauhuelokuvia, vaan hoidan ne suvereenisti tyynyn takaa kurkkien, sormet korvissa. kenties olen nössö... lupauduin vaimon pikkusiskolle lähteä kuskaamaan häntä valmennukseen koivikon ratsutilalle, eli taaskaan en saa nukkua pitkään. sussulle ei nimittäin voi sanoa ei! hän on perin itsepäinen mutta hurmaava luonne! isosiskoonsa tullut. tämän liturgian nyt päättyessä, vetäydyn ansaitulle yöpuulle ja toivotan kaikille hyvää yötä ja huomenta!