IRC-Galleria

no niinhän tässä kävi et jouduin lähteen kesken illan (22) töistä kotiin. lämpöä oli kyllä jo lähtiessä, mut aattelin että kyllä sitä jaksaa! no olisin kyllä jaksanutkin, mutta työkaverit sanoivat että: lähde vaan, kyllä me pärjätään! (ja mä kun luulin olevani korvaamaton). korvat soi (niinku aina),lämpö nousee tasaisesti ja aivastuttaa niin prkleesti ja huomenna ois työpäivä ja keikka. liekkö mikään niin v....maista kuin yrittää laulaa kipeänä ja vielä toisten ihmisten häissä, joissa pitää hymyillä ja olla muutenkin mukavana kokoajan! voi tätä elämän kurjuutta ja koiruutta! tästä tulikin mieleeni edellinen hääkeikka jossa olin vielä enempi kipeenä! olenkohan hääkipeä...? mene ja tiedä...

jaahas! se ois sitten vkonlopun työputki edessä. tänään 18-04 ja la 12-19 jonka jälkeen keikalle häihin! sunnuntaista ei vielä tietoa, koskapa työvuorolistaa ei ole vielä tehty eteenpäin, mikä hankaloittaa perheellisen miehen suunnitelmia aika pahasti välillä... mikähän siinä on että nämä työelämää koskevat asiat menevät vuosi vuodelta enemmän tai vähemmän päin mäntyä. esimerkkinä voisi käyttää tätä kovenevaa linjaa työsuhteiden solmimisessa: ravintola-alalla vakituisen työsuhteen löytyminen alkaa olla aika hankalaa, kiitos henkilöstövuokraus firmojen, joissa omistajina tai vähintään osakkaina hyörivät työnantajat itse! aika yleistä alkaa olla että firmaan palkataan vain ravintola-ja, tai vuoropäällikkö kuukausipalkalla ja käytännön työt hoitavat nämä kiertävät pätkätyöläiset! kenen etua tälläinen toimintamalli palvelee? ei ainakaan asiakkaan ! kuinka tämä talon tapoja ja toimintamallia tuntematon ja usein myös kouluttamaton työntekijä voi asiakaspalvelutilanteessa toimia työnantajansa parhaaksi? jo pelkästään ruokalistojen ja niissä olevien annosten sisältö vaatii usean päivän/vkon perehdyttämistä, jos aikoo vastata asiakkaan usein esittämiin kysymyksiin annosten sisällöstä ja älkäämme unohtako etikettiä... hyvän palvelun lähtökohtia ovat asiakkaan huomioiminen ja se että asiakas tuntee olevansa tervetullut ja ns. "hyvissä käsissä". usein törmää siihen epäkohtaan että asiakaan odotetaan etsivän sopivaksi katsomansa pöytä ja sitten laahustetaan paikalle kyselemään että: tulitteko syömään? työmoraalia ei ainakaan tue tietoisuus siitä että suksien mennessä ristiin, on pätkätyöntekijän oikeudet hyvin olemattomat. hänet voidaan usein kylmästi viskata työsuhteesta pihalle päivän varoitusajalla... että tällaisia mietteitä näin aamutuimaan... antoisaa työpäivää kaikille! ps. tuli mieleen vanha viisas tokaisu: TEITÄ PELKÄÄ EN, KUULUN LIITTOON!