Miks helvetissä mun täytyy aina fiksautuu johonki ihan överisti? Varmaan riittäis seki, et ku keksin jonku hyvän jutun nii diggailisin sitä vaan sillee kuulisti ja hillitysti, mut ei ku aina pitää jotenki vetää se fanitus överiks.
Niinku totta tosiaan nyt tapahtu tän erään bändin kanssa, jonka nimee en ees mainitse koska se on aika nolo, mut johon yhtäkkii rakastuin ja jota oon kuunnellu non-stoppina koko tän ja eilisen päivän ja jonka _kaikki_ levyt oon menossa huomen ostaan (en ees muista koska oon viimeks ostanu ihan oikeita levyjä!). Ei kai siinä mitään, mutta ku oli sitten vielä pakko ottaa laulajan kuva taustakuvaks (kun sen ulkonäkö on vaan niin seksiä), ja oon aika vakuuttunu et ku meen nukkumaan niin nään jotain villejä bändäriunii koko yön.
Ja ikähän oli kohta 21 vee, eiks tällanen tyypillinen "unelmoidaan että mennään naimisiin rokkitähden kanssa"-vaihe olis kuulunu olla joskus 10-12 vuotiaana...?