(Ketahan ma yritan huijata, minka vitun yleison pyynnosta meinaan??!)
Noh,, joka tapauksessa, muutamia muistiinpanoja matkani varrelta:
Ensinnakin kaytannon asiaa kaikille era- ja ulkoimahenkisille: jos aiot nukkua riippumatossa ulkona, pida riittavan vaatetuksen lisaksi huolta myos siita, etta osaat jo ennakoon muutaman napparan solmun joilla sen riippumaton saa tosiaan, no, riippumaan. Keskella yota on vahan turhauttavaa romahtaa maahan loystyneen solmun takia, ja alkaa sitten silmat ristissa ja sormet ummpijaassa muistelemaan, etta mitahan ne meille siella partiossa opettikaan naista solmujen tekemisesta.
Noh, taa oli Tampereella, Bremenissa loysin sitten onneks oikeen kotosan ja lepposan puiston, missa oli mahtava nukkua. Ihan maan tasalla kyllakin, koska saksan poliisit on natseja enka halunnut ottaa riskia etta saisin mojovat sakot jostain "luonnonvaraisen kasvikunnan tuhoamisesta roikottamalla itsensa painosta riippumattoa raukkojen puu-parkojen valissa". Oli kylla aika erajorma olo, kun siina vaiheessa kun muut ihmiset alkaa suuntaamaan lampimiin sankyihinsa nukkumaan, niin meikalainen nappaa makuupussin ja pyyhkeen matkaan ja suuntaa ankkalammelle jakamaan viiden tahden ulkoilmahotellin paikallisen elain- ja lintukunnan kanssa.
Bremen oli kylla sehr bueno paikka, olisin jaanyt sinne helposti vaikka kuinka pitkaks aikaa, mutta Hollannin puolelta alko kuulumaan paiva paivalta voimistuva hiljainen tuulen kuiskaus; "Amsterdam, amsterdaaam, amsterdaaaam..." Joten olihan se sitten nakattava reppu selkaan ja painuttava tien laitaan heiluttamaan peukaloa. Melko pitkan tuloksettomman peukalonheiluttelemisen jalkeen paatin ettia ittelleni hiukan vilkkaamminliikennoidyn peukalonheiulutuspaikan. Paha kylla, saksan poliisi tuntu olevan sita mielta, etta olin valinnut paikkani hieman vaarin, ja melkoisen mulkoilun ja ahinan ja puhinan seurauksena ne kyyditti mut jonnekin jumalan selan taakse huoltoasemalle (ILMAN SAKKOJA JOPA), ja vaitti etta siita olis sitten helppo saada kyyti vaikka Azerbaijaniin asti jos niikseen tulee. Muutaman tunnin kuluttua tulin siihen tulokseen, etta a.) meikalaisen tuominen sille kyseiselle huoltoasemalle oli kylla pahemman luokan vittuilua niiden poliisien taholta, b.) joko mulle vittuiltiin taas, tai sitten Osnabruck (vai-mika-ny-vittu-se-oli-jonka-kautta-olin-menossa) on oikeesti niin hanuri paikka ettei kukaan tosissaankaan halua menna sinne, ja c.) saksalaiset on vielakin aikamoisia nationalisteja, hyva ettei tuu tunti turpaan ja saunan takana tavataan, kun yritat kysya joltain ihan-kenelta-tahansa asiakaspalveluhenkilolta, etta puhuuko ne englantia.
Noh, lopulta sitkea peukalonheiluttaminen palkittiin, ja paasinkin sitten jo ihan lahelle Amsterdamia suhteellisen kivuttomasti, jonka jalkeen vietinki sitten lepposan yon trashaillen parillakin eri huoltoasemalla, muutaman tunnin jokaisella. Ei ollu kovasti Amsterdamiin menijoita... Onneks oli sentaan mukavaa henkilokuntaa, pullaakin sain ilmaseks, ja kofeiiniyliannostuksen kaupan paalle. Mutta kylla Suomi sentaan on hieno maa moniin muihin verrattuna. Meinaan vaan, etta mita iloa on maleksia jollain jumalanhylkaamilla huoltoasemilla, kun ei voi aikansa kuluks edes pelikoneita rampyttaa (niita ei siis vaan yksinkrtasesti oo missaan)??! Ei vissiin kauheen kovia pelaileen naa muut eurooppalaiset?.. Yhella huoltsikalla oli kylla BINGO...! Siina yon aikana tuli ajateltua, etta onkohan se sita kuuluisaa "reissuromantiikkaa" tai "elamyksia", kun maleksii koko yon likasena ja vasyneena ja jumissa jossain huoltoasemalla jossa kay keskimaarin yks auto tunnissa?
Paasin kuitenkin lopulta Dameihin, VAAN 20 tunnin matkustamisen jalkeen. Sikali heikko esitys, etta viime kesana meni Barcelonasta Amsterdamiin 27 tuntia, ja nyt noin kauan vitun Bremen-Amsterdam, joka on suurinpiirtein viissataa vitun kilometria, eli ei matka eika mikaan.
Paatin palkita itteni ottamalla oikeen HOSTELLIN (ei vahiten siks, etta taalla sataa ihan vitusti), ja kylla oli mahtava fiilis paasta KUUMAAN SUIHKUUN ja OIKEESEEN SANKYYN ja PUHTAISIIN LAKANOIHIN! Eika tarviinnut jakaa petia paikallisen elainkunnan kanssa, mista suuri plussa myos.
Mutta nyt Amsterdam...
Peeas. Kahen aurinkoisen paivan jalkeen mulla on jo niin hieno rusketus, etta kannattaa olla vahan kateellinen. Ei joka muijalla ookaan noin viis astetta ruskeempi nena kun muu naama....
Peepeeas. Tieda aina, missa pyyhkeesi on!
Peepeepeeas. Pus pus