Alaikäistä rikoksen uhria koskeva rikosprosessi saattaa kestää jopa vuosia. Nuori uhri joutuu ensin pitkään jännittämään oikeudenkäynnin alkua, minkä jälkeen hänen on oikeudessa palattava järkyttäviin tapahtumiin. Käräjäoikeuden jälkeen voi käynnistyä pitkä valitusprosessi.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksia oikeudenkäyntien viivästymisestä.
Alle 15-vuotiaan rikoksen uhrin suojaamiseksi alaikäistä ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Usein uhri ehtii kuitenkin ennen oikeudenkäyntiä täyttää 15 vuotta. Tällöin hän voi joutua kuuntelemaan oikeussalissa rikoksen tekijää ja tämän mahdollisesti valheellista kertomusta tapahtumista.
Olen ollut oikeudenkäynneissä, joissa 15-vuotiasta on pyydetty puhumaan kuuluvalla äänellä mikrofoniin ja kertomaan seksuaaliseen väkivaltaan johtaneista tapahtumista. Nuoren häpeä, hämmennys ja syyllisyydentunne on ollut käsin kosketeltavaa. Toipumista tämä ei tue, vaan kokemus on pikemminkin tuhoava.
Osana hallituksen oikeudenhoidon uudistamista on valmisteltu oikeusturvaohjelmaa, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistuvien rikosten nopea esitutkinta ja rikosjuttujen sujuva käsittely.
Aiemmin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli kestämätön. Seurauksena säädettiin hoitotakuu hoidon tarpeen arvioinnille ja hoidolle ajalliset rajat. Nyt, kun alaikäisten rikosprosessin tilanne on täysin kestämätön, missä viipyy rikosprosessin "hoitotakuu"?
Nina Vaaranen-Valkonen, Rikosuhripäivystys projektisuunnittelija
Kirjoitus julkaistiin myös Helsingin Sanomissa 21.9.2014