IRC-Galleria

Alaikäistä rikoksen uhria koskeva rikosprosessi saattaa kestää jopa vuosia. Nuori uhri joutuu ensin pitkään jännittämään oikeudenkäynnin alkua, minkä jälkeen hänen on oikeudessa palattava järkyttäviin tapahtumiin. Käräjäoikeuden jälkeen voi käynnistyä pitkä valitusprosessi.

Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta huomautuksia oikeudenkäyntien viivästymisestä.

Alle 15-vuotiaan rikoksen uhrin suojaamiseksi alaikäistä ei kutsuta oikeudenkäyntiin. Usein uhri ehtii kuitenkin ennen oikeudenkäyntiä täyttää 15 vuotta. Tällöin hän voi joutua kuuntelemaan oikeussalissa rikoksen tekijää ja tämän mahdollisesti valheellista kertomusta tapahtumista.

Olen ollut oikeudenkäynneissä, joissa 15-vuotiasta on pyydetty puhumaan kuuluvalla äänellä mikrofoniin ja kertomaan seksuaaliseen väkivaltaan johtaneista tapahtumista. Nuoren häpeä, hämmennys ja syyllisyydentunne on ollut käsin kosketeltavaa. Toipumista tämä ei tue, vaan kokemus on pikemminkin tuhoava.

Osana hallituksen oikeudenhoidon uudistamista on valmisteltu oikeusturvaohjelmaa, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistuvien rikosten nopea esitutkinta ja rikosjuttujen sujuva käsittely.

Aiemmin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli kestämätön. Seurauksena säädettiin hoitotakuu hoidon tarpeen arvioinnille ja hoidolle ajalliset rajat. Nyt, kun alaikäisten rikosprosessin tilanne on täysin kestämätön, missä viipyy rikosprosessin "hoitotakuu"?

Nina Vaaranen-Valkonen, Rikosuhripäivystys projektisuunnittelija

Kirjoitus julkaistiin myös Helsingin Sanomissa 21.9.2014

Päätavoite vaikutti olevan saada multa taju kankaalle" (HS 9.10.2014)

Katuväkivalta on puhuttanut viime viikkoina. Silmitön nuorten välinen väkivalta on järkyttänyt monia ja sosiaalisessa mediassa pyörii toinen toistaan rajumpia ja hätkähdyttävämpiä kuvauksia ja kirjoituksia pääkaupunkiseudulla tapahtuneista väkivallanteoista.

Väkivallan kohteeksi joutuminen on usein odottamatonta ja järkyttävää. On täysin normaalia reagoida voimakkaasti epänormaaliin tapahtumaan. Rikoksesta ja sen vakavuudesta riippuen uhri, hänen läheisensä ja rikosasian todistaja voi tarvita apua ja tukea tapahtuneen jälkeen.

Poliisit kysyvät usein rikosilmoitusta vastaanottaessa tai kuulusteluissa asianomistajalta eli rikoksen uhrilta sekä myös läheisiltä, saako heidän yhteystietonsa antaa uhripalveluihin mahdollista yhteydenottoa varten. Näin toimimalla poliisi varmistaa, että uhrit saavat tukea, neuvoja ja käytännön ohjeistusta käynnistyvään rikosprosessiin.

Rikosprosessin aikana uhrin on selvitettävä monia asioita mm. mitkä ovat hänen lainmukaiset oikeutensa, mikä on sovittelu, mitä voi vaatia rangaistus- tai vahingonkorvaukseksi, tarvitseeko asianajajaa ja missä vaiheessa, sekä mitä tämä kaikki mahdollisesti maksaa? Väkivaltaa kokenut ja tapahtumasta järkyttynyt uhri sekä hänen läheisensä eivät välttämättä jaksa selvittää käytännön asioita. Rikoksen uhri ja hänen läheisensä tarvitsevat henkisen tuen lisäksi myös käytännön opastusta asioiden hoitamisessa.

Onko sukupuolella väliä?

RIKUn palvelujen piiriin ohjautuu hyvin naisasiakkaita, usein lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan uhreja. Katuväkivallan kohteeksi joutuneita nuoria miehiä ohjautuu sekä hakeutuu RIKUun huomattavasti vähemmän. Naisvaltaiseen asiakaskuntaan on monia eri syitä, mutta olipa syyt mitkä tahansa, niin väkivalta ei kokemuksena eroa siitä onko nainen tai mies. Lyönnit ja potkut sattuvat yhtälailla niin naista kuin miestä ja pelko voi lamaannuttaa ja tehdä puolustuskyvyttömäksi koosta, vahvuudesta ja sukupuolesta riippumatta.

Moni väkivaltaa kokenut nuori ei kerro kokemastaan ja turruttaa pahaa oloaan hakemalla apua vain päihteistä. Suomessa vallitsee vahva yksin pärjäämisen eetos ja vaikeuksia kohdatessa on jopa kunniallista kestää ja selviytyä yksin. Avun hakemista voidaan pitää osoituksena heikkoudesta, erityisesti miesten osalta.

Uhrin kertoessa poliisille kokemastaan väkivallasta ja epäilemästään rikoksesta hänen toiveenaan on saada oikeutta ja toisaalta myös apua. Ilman jatko-ohjausta avun piiriin uhri voi joutua inhimillisen kärsimyksen lisäksi kokemaan myös taloudellisia menetyksiä.

Ainoastaan väkivallan uhri tietää mitä tapahtunut aiheutti

Ainoastaan väkivallan uhri tietää miltä väkivalta tuntui, mitä ajatuksia, tunteita ja pelkoja se herätti sekä miten väkivaltarikos vaikutti hänen toimintatapoihinsa, arkeen ja elämään. Kukaan meistä ei voi varmuudella tietää eikä toisaalta arvioida, tarvitseeko rikoksen uhri jatkossa apua, tukea tai käytännön neuvoja. Tämän vuoksi rikoksen uhreja tulee ohjata järjestelmällisesti ja sukupuolesta riippumatta maksuttomiin uhripalveluihin.

Rikosuhripäivystys palvelee rikoksen uhreja, uhrin läheisiä ja rikosasiassa todistavia.
Jos olet kokenut väkivaltaa, ota yhteyttä!
Katso myös uusi video katuväkivallasta!

Seurustelusuhteissa tapahtuva väkivalta satuttaa aina syvältä. Rakkaan ja itselle tärkeän henkilön tekemää väkivaltaa on vaikea ymmärtää ja uhri hakee tekoon usein turhaan syytä itsestä ja omasta toiminnasta. Väkivalta on rikos ja sen tekijä on aina vastuussa teostaan.

Lähisuhteissa koetun väkivallan käsitteleminen on usein hankalaa, sillä uhrin tunteet kumppania kohtaan voivat olla ristiriitaisia. Suhde voi tuntua hetkittäin hyvältä ja turvalliselta ja ajoittain satuttavalta ja turvattomalta. Pelosta ja kivusta huolimatta uhri voi tuntea väkivallan tekijää kohtaan myös rakkautta.

Seurusteluväkivallasta vaietaan

Seurustelusuhteeseen liittyvää väkivaltaa hävetään ja siitä ei usein kerrota kenellekään. Jos väkivallasta kerrotaan, niin usein vain lähimmälle ystävälle. Ystävän välitön reaktio on usein voimakas halu auttaa ja korjata tilanne. Uhrin päätöstä jäädä satuttavaan seurustelusuhteeseen tai yleensä vaikeutta irrottautua väkivaltaisesta suhteesta on vaikea ymmärtää. Auttaja voi olla vihainen uhrin päätöksille ja kokea epäonnistuneensa auttamisessa.

Irrottautuminen väkivaltaisesta suhteesta on usein vaikeaa

Seurustelusuhteen päättäminen ei ole koskaan helppoa ja myös väkivaltaisessa seurustelusuhteessa on hyviä hetkiä. Uhrin jäädessä väkivaltaiseen suhteeseen on hänelle ilmaistava selkeä huoli väkivallan toistumisesta. Ystävää on tärkeä muistuttaa, että apua ja tukea on mahdollista saada myös myöhemmin. Jos väkivallan kohteena on alle 18-vuotias nuori, niin asiasta tulee aina kertoa jollekin luotettavalle aikuiselle.

Jos ystäväsi kertoo väkivallasta lähisuhteissaan
- Ota kertomus vastaan, kuuntele ja usko.
- Korosta väkivallan tekijän vastuuta ja nosta teot esiin epäoikeudenmukaisina.
- Auta, tue ja rohkaise ystävää uhripalvelujen piiriin.
- Akuutissa tilanteessa soita 112 ja tarvittaessa auta ystäväsi hoitoon esimerkiksi terveyskeskuksen päivystykseen. Voit myös katsoa RIKUn ohjeet Mistä apua ystävälle

Väkivaltaisessa suhteessa elävän ystävän tukeminen vaatii usein kärsivällisyyttä. Avun ja tuen tarjoaminen, uhripalveluihin ohjaaminen ja rohkaisu voivat kuitenkin auttaa uhria ensimmäisissä askeleissa kohti väkivallatonta elämää.

Onko sinun lähipiirissäsi ystäviä, joilla on väkivaltainen kumppani tai elätkö itse väkivaltaisessa suhteessa? Haluatko kysyä tai keskustella asiasta? Rikosuhripäivystys auttaa väkivallan uhreja, läheisiä ja väkivaltaa todistaneita.
Soita lähimpään RIKUn palvelupisteeseen tai tule RIKU chattiin.
Voit jutella ja keskustella täysin nimettömästi.

Älä jää yksin - väkivalta ei ole yksityisasia!
RIKU chat avoinna arkisin 9-15:00 aina kun työntekijä on toimipisteellään ja tiistaisin klo 17:00-19:00.

Vastaa RIKUn kuukauden pikakyselyyn seurusteluväkivallasta.

Seurusteluväkivalta on yhden henkilön toiseen kohdistamaa fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä väkivaltaa tai sen uhkaa.
Seurusteluväkivalta alkaa parisuhteissa usein lievemmillä muodoilla ja loppuu harvoin itsestään. Ajan myötä väkivallan käyttö suhteessa voi yleistyä ja raaistua.

Meistä jokainen reagoi väkivaltaan eri tavoin. Jos olet joutunut väkivallan uhriksi tai olet joutunut todistamaan väkivaltatilannetta niin asiasta on tärkeä kertoa jollekin turvalliselle henkilölle.

Muista, että väkivalta on aina tekijän vastuulla.
Älä jää yksin pohtimaan tapahtunutta vaan ota rohkeasti yhteyttä
RIKU chat tai
auttava puhelin 0203 16116

Helsingin Sanomissa (7. 6.) käsiteltiin laajaa rikosvyyhtiä poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Erityisesti kirjoituksen loppuosa kosketti syvästi. Siinä rikoksesta toipuva poika kertoi yhä muistavansa poliisin sanat: "Muista, että sinä et ole tehnyt mitään väärää." Pojan kertomus muistutti, miten tärkeäksi yksi yksittäinen lause voi muodostua rikostapahtumasta toipumisessa.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutuneet nuoret syyttävät usein itseään tapahtuneesta. Työssäni Rikosuhripäivystyksessä lausahdukset "miten mä olin niin tyhmä", "idiootti kun lähdin" ja "tyhmä kun uskoin" ovat yleisiä.

Ihmisille on luontaista etsiä selitystä elämäntapahtumilleen. Pyrimme usein myös selkeyttämään kokemuksiamme luomalla niistä mahdollisimman järkevän tarinan. Syyttämällä itseään nuori ikään kuin selittää ja selventää itselleen hämmentävää ja satuttavaa rikosuhrikokemusta. Mikä tahansa selitys tapahtuman kulusta on parempi kuin kaoottinen, järjetön ja paha maailma.

Rikoksen uhrit muistavat usein tarkasti viranomaisten tai muiden auttavien ihmisten yksittäiset lausahdukset, äänenpainot ja teot tapahtumaan liittyen. Seksuaalisen väkivallan uhreja kohtaavien ammattilaisten ohjeistuksessa painotetaan rauhallisuutta, huolenpitoa ja myötätuntoa.

Tätä ohjeistusta noudattamalla ja keskittymällä rauhallisesti siihen, miten uhria kohtelee ja mitä asioita sanoo, voidaan parhaimmillaan mahdollistaa myönteinen muistijälki. Tämänkaltaiset viestit jäsentävät ja selkeyttävät jo itsessään rikostapahtumaa ja tukevat selviytymistä.

Seksuaalirikoksen uhrit voivat toipua kokemastaan. Uhrin lempeä ja huolehtiva kohtelu on tärkeää sekä toipumisen ensiaskelien aikana että matkalla uhrista selviytyjäksi. Meidän ammattilaisten tulee aina huolehtia, että omilla sanoillamme ja eleillämme tuemme tätä matkaa.

Väkivalta ja päihteiden käyttö kulkevat usein käsi kädessä. Poliisin mukaan väkivallan riski liittyy lähes aina tilanteisiin, missä käytetään paljon päihteitä. Koulujen päättymisviikonloppuna poliisi hävitti noin 2000 litraa alaikäisten alkoholijuomia. Määrät ovat vähentyneet edellisvuosista, mutta Suomi on edelleen kärkimaita nuorten humalahakuisen juomisen osalta.

Päihteiden käyttö heikentää kokonaisvaltaisesti ihmisen toimintakykyä. Päihtyneenä riidan kärjistymistä tai tilanteen kiristymistä voi olla vaikea huomata. Huomiokyvyn lasku voi johtaa myös siihen, että arviointikyky heikkenee ja mahdollinen vaaratilanne jää huomioimatta. Päihtyneenä kyky itsestä huolehtimiseen tai itsensä puolustamiseen on selkeästi huonompi kuin selvin päin.

Koulujen päättymisviikonlopun jälkeen uutisoitiin poliisin tekemistä sadoista lastensuojeluilmoituksista liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön. Nuorille lastensuojeluilmoitus ja sen mahdolliset seuraukset eivät ole selkeitä ja yhdistyvät usein vääriin mielikuviin esimerkiksi sijoittamisesta. Päihtyneenä rikoksen uhriksi joutunut nuori voi turhaan pelätä ja luoda kauhuskenaarioita siitä, mitä oman juomisen paljastumisesta pahimmillaan seuraa. Väärät käsitykset lastensuojeluilmoituksen seurauksista voivat pahimmillaan johtaa tapahtuneen salaamiseen.

Nuoret myös syyllistävät itseään joutuessaan päihtyneenä rikoksen uhriksi. Häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat vaikuttaa myös siihen, kertooko nuori tapahtuneesta tai uskaltaako hän tehdä rikosilmoitusta. RIKUn verkkokyselyn tulokset osoittavat, että päihtyneenä rikoksen uhriksi joutuminen on yhteydessä siihen, miten ja kenelle nuori kertoo tapahtuneesta.

Muista, että väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan eikä uhrin humalatila vähennä millään tavalla tekijän vastuuta. Jos sinulle on epäselvää tai jäit miettimään tapahtunutta ja sitä, onko kyseessä rikos, niin asiasta kannattaa tulla kysymään ja keskustelemaan RIKU chatissa. Voit käydä keskustelua nimettömänä chatissa.

Neuvoja ja ohjeistusta rikoksen uhrille, uhriksi joutuneelle ystävälle tai rikosuhrin läheisille. Keskustelu ja kysymykset anonyymisti RIKU chatissa

Nettimaailma on kiinteä osa nuorten sosiaalista elämää. Suurin osa nuorista osaa suojella itseään ja toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta.

Toisaalta nuoret usein häpeävät saamiaan häiritseviä viestejä ja kommentteja ja liian moni nuori vaikenee kokemastaan.
Nuorten on tärkeä tietää miten toimia tai keneltä kysyä neuvoja tämänkaltaisissa tilanteissa.

Rikosuhripäivystyksen reaaliaikainen chat ja IRC-Galleria tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti myös nettiin liittyvästä häirinnästä. Neuvoja voi kysyä niin itselle, kaverille tai muulle läheiselle.

Asiasta tulee tänään myös mielenkiintoinen ohjelma
Saalistajat verkossa - Katso tänään MOT YLE TV1 klo 20.00

Suosittu, ei suosittu, suosittu, ei suosittu, suosittu…

On ihan ymmärrettävää, että joskus tulee mieleen julkaista jokin hieman rohkeampi kuva itsestä tai jakaa omia kuvia julkisesti. Tämä lisää tykkäysten määrä ja moni pitääkin sitä merkkinä suosiosta. Samalla tulee kuitenkin avatuksi ovi myös monille ikävyyksille. Julkisen ja kaikille avoimen profiilin tai kuvien kautta täysin tuntemattomat ihmiset saavat helposti käsiinsä materiaalia, joiden kautta nuorta voi kiusata, painostaa tai jopa kiristää.

Ilkeistä tai epämiellyttävistä kommenteista tai yhteydenotoista ei välttämättä aina haluta kertoa esimerkiksi vanhemmille. Joskus tämänkaltaisista asioista hävettää mainita jopa kavereille. Ilkeät tai hävyttömät viestit voivat lamaannuttaa ja vaikka itse ei olisi tehnyt mitään väärin niin häpeä ja pelko siitä, mitä muut sanovat voi vaientaa.

Harkitse ennen kuin ”kilikkaat”

Hetken mielijohteesta ja ajallisesti vain sekunnin murto-osan kestäneestä harmittomasta klikkauksesta voi näin ollen seurata ikävyyksiä. Omien kuvien ja juttujen avaaminen julkiseksi koko maailmalle ei välttämättä tuo toivottuja tykkäyksiä. Esimerkiksi kuvamateriaalien leviämistä netissä on hankala selvittää ja lähes mahdoton hallita.

Netti on osa normaalia arkea ja se on myös helppo ja mukava tapa olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Toisaalta netissä tulee väistämättä kohdatuksi myös outoja ja epämiellyttäviä tilanteita ja asioita. Suurin osa meistä tietää miten suojella itseään tai miten toimia tehokkaasti häiritsevien tai ahdistavien kontaktiyritysten tai häirinnän osalta. Joskus vain helposti unohtuu, että turvalliselta kotisohvalta postatun julkisen kuvan käyttöä ja leviämistä on mahdotonta hallita.

Apua on saatavilla

Aina tulee eteen hankalia tilanteita, missä on tärkeä tietää mitä tehdä tai keneltä kysyä neuvoja. Rikosuhripäivystyksen chat tarjoaa mahdollisuuden kysyä ja keskustella anonyymisti tällaisessa tilanteessa. Meidän kanssa voit jutella asioista, mistä et syystä tai toisesta halua keskustella muiden kanssa.

Tule kysymään tai juttelemaan niin selvitetään yhdessä asiaa!
Voi myös tehtä testin RIKUn sivuilla, osaatko toimia netissä fiksusti ja turvallisesti

Alkoholi liittyy vahvasti suomalaiseen vapaa-ajan viettoon ja rentoutumiseen. Myös nuorten humalahakuinen juominen on varsin yleistä. Tarkasteltaessa nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia, fyysisen väkivallan kohteeksi joutuneista nuorista noin 25 prosenttia ilmoitti olleensa alkoholin vaikutuksen alaisena ja väkivallan tekijöistä jopa 40 prosenttia. Alkoholin käyttö voi altistaa sekä väkivallan tekoihin, että väkivallan uhriksi joutumiseen.

Turvataitoja opetetaan jo lapsuudesta lähtien. Lapsille muistutetaan, että tuntemattomien aikuisten kanssa ei saa jäädä keskustelemaan, eikä kenenkään tuntemattoman kyytiin saa nousta. Myös nettituttavuuksien tapaamisessa ohjeistetaan ottamaan aina joku ystävä mukaan ja sopimaan tapaaminen julkisissa tiloissa. Nuorille painotetaan ”kaveria ei jätetä”-asennetta ja täysi-ikäisille baariin lähtijöille muistutetaan, ettei baarista tule yksin lähteä kävelemään kotiin vaan mielellään ystävän kanssa ja vaikka taksilla. Vanhemmat ja muut nuorten kanssa toimivat aikuiset ohjaavat ja opettavat turvataitoja sekä tytöille että pojille.
Nuoria ohjeistetaan myös alkoholin käytön kanssa. Yleisesti tiedetään, että alkoholin runsas käyttö alentaa harkintakykyä ja päihtyneenä sekä pojat ja miehet, että tytöt ja naiset tekevät usein asioita, joita myöhemmin katuvat. Päihtymys lisää impulsiivisuutta ja alentaa kykyä arvioida tilanteita ja tapahtumia realistisesti. Humaltuneena myös virhearviointien riskit kasvavat.

Väkivallan tekijä on aina syyllinen väkivallan tekoon

Väkivallan tekijä on aina vastuussa teostaan riippumatta siitä, onko väkivalta henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kenenkään henkilön humalatila ei oikeuta väkivallan käyttöön, oli sitten kyse rikoksen tekijästä tai uhrista. Viime aikoina on käyty kiivasta keskusteltua seksuaalisen väkivallan ja päihteiden käytön yhteydestä. Päihteitä käytettäessä on sukupuoleen katsomatta tärkeää pitää huolta omasta turvallisuudesta ja omista rajoistaan, tapahtuipa humaltuminen sitten Itämeren risteilyllä tai kaupungin kantabaarissa.
Yksi hyvä keino ennaltaehkäistä, turvata ja suojata nuoria on vahvistaa heidän kykyään puolustaa omia rajojaan. Erilaisten turvataitojen harjoitteluun liittyy yhtenä osana riskialttiiden tilanteiden tunnistaminen, joista päihteiden runsas käyttö on yksi tällainen. Riskeistä puhuminen ei oikeuta uhrin syyllistämiseen, mutta niistä tulee voida puhua avoimesti, jotta nuorten tietoisuus riskeistä kasvaa.

Olivat tapahtumat minkälaiset tahansa niin rikoksen uhri tulee kohdata aina kunnioittavasti. Lämmin, rohkaiseva ja myötätuntoinen kohtaaminen on vähintä, mitä me voimme rikoksen uhrille tarjota.

Turvallista ja lämmintä kevättä kaikille

”Hitto mä jouduin odottelemaan siellä koko päivän, enkä mä edes tajunnut ottaa kahvirahaa mukaan… olin niin pihalla kaikesta ja pelkäsin kokoajan olevani väärässä paikassa, sanovani jotain väärin tai väärään aikaan…alko jännittää ihan järkyttävästi”

Todistaminen on kansalaisvelvollisuus ja virallista kutsua oikeudenkäyntiin tulee noudattaa sakon uhalla. Usein rikoksen todistaja kokee käräjäoikeuteen menemisen ja todistamisen epämiellyttäväksi velvollisuudeksi. Todistaminen voi usein myös jännittää ja pelottaa.

”Mä luulin, että se todistaminen olis vaan sellanen suht helppo ja nopee homma, mut kun mä menin sinne käräjäoikeuteen niin muo alko jännittää ihan hirveesti. Mietin myös miksi se asianajaja tivasi multa niitä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan, ihan kun se olis ajatellu et mä valehtelen…”

Käytännön tieto oikeudenkäynnistä ja todistajan rooliin liittyvistä asioista helpottaa, auttaa ennakoimaan ja vähentää pelkoa sekä jännitystä. Etukäteen saadut ohjeet lisäävät varmuuden ja turvallisuuden tunnetta.
Todistajan on hyvä tietää oikeuden käytännöistä alkaen sisääntulon turvatarkastuksesta, oikeussaliin nimellä kutsumisesta ja yleisistä oikeudenkäynnin tavoista kuten todistajan velvollisuudesta puhua totta ja siihen liittyvästä valasta tai vakuutuksesta. Myös korvaushakemuslomakkeet ja matka- ja päivärahakorvausten täyttäminen ja tuomarin luvalla oikeustalolta poistuminen on hyvä olla tiedossa.

”Musta tuntui, että olis ollu tiiliskivi rintakehän päällä. Muo pyydettiin puhuu kovalla äänellä siihen mikrofooniin mut mä vaan tärisin ja ääni värisi...ne kysy ihan kaikkee ja lopuksi tuli sellanen tunne et ihan ku mä olisin itse ollut syytettynä jostain pahoinpitelystä”

On yleistä, että moni todistaja jännittää ja pelkää tekijän kohtaamista oikeudessa. Todistaja voi myös pelätä oman turvallisuutensa puolesta. Todistajan uhkaaminen on rikos, mistä tulee kertoa aina poliisille. Tilastollisesti todistajalle koituu kuitenkin harvoin uhkaa todistamisesta.

”Eikö jo riittänyt, että mä jouduin näkee sen kaiken inhottavan hakkaamisen? Mä olisin vaan halunnut unohtaa koko jutun. Mietin vaan, et mitä jos se hakkaaja painaa mun naaman muistiin ja tulee sit vaik myöhemmin kostamaan?”

Todistajaa voidaan joissain tilanteissa kuulla oikeudessa niin, että hän ei joudu kohtaamaan rikoksesta epäiltyä. Tämä on kuitenkin aina järjestettävä etukäteen. RIKUsta todistaja saa neuvoja ja apua. Todistajalla on mahdollisuus saada RIKUsta myös tukihenkilö mukaan oikeudenkäyntiin. Tukihenkilöt auttavat käytännön asioissa ja heidän kanssaan voi myös jakaa ajatuksia ja tunteita. RIKUn tukihenkilöt ovat kokeneita ja osaavat ohjeistaa sekä oikeudenkäynnin käytänteissä että jännittämiseen ja pelon vähentämiseen liittyvissä asioissa.

Rikosuhripäivystyksen torstain 27.3. 2014 ryhmächatissa keskustellaan todistajan roolista rikosasiassa. Tule kertomaan ajatuksiasi aiheesta.
(Tämän blogin lainaukset ovat kuvitteellisia tapauksia)