IRC-Galleria

Valion Vanilla-jugurtit on hyviä.

Olen ihan rahaton. Tilillä on parikymmentä senttiä ja lisää rahaa saan 16. päivä (hunajapiiras maksaa vuokran silloin). Voi horsma. Olen jo kerran, pari turvautunut säästötiliini. Tätä menoa tyhjennän sen kahdessa vuodessa. Se siitä pesämunasta/opiskelurahasta. No, onneksi tilanne on sentään tässä kuussa tällainen lähinnä siksi, että kaikkilla on synttärit ja joka hiton lehden lasku tulee lokakuun puolella. Ensi kuussa on sitten taas rahaa käytettävänä enemmän.

Opettaja tuli eilen sanomaan, että minun pitää saadakseni luovan kirjoittamisen jatkokurssin suoritettua kirjoittaa myös omaa proosaa (alunperin sovittiin kahden näin kirjoitat kirjan-opuksen pohjalta kirjoitettavasta artikkelista, joka piti lähettää lehteen). Ei niin etten olisi arvannut moista, tuli vain nolo fiilis kun en ole vähään aikaan saanut aikaiseksi mitään älykästä. Kyseli vielä miten kirja edistyy. Siinä sitä sitten pyöritteli sormiaan "siinähän se"-meiningillä ja yritti välttyä sanomasta, että edistys on 0% luokkaa. Jostain syystä aina, kun ihmiset tiedustelevat minulta, että miten kirjani edistyy, minua alkaa ahdistamaan. Toisaalta olen kovin onnellinen, että muista jaksaa kiinnostaa - onhan se eräänlainen merkki siitä, että he pitivät kirjasta - mutta toisaalta kun ei teksti luista, tulee aina sellainen olo, että toiset painostavat saamaan sen valmiiksi äkkiä. Tiedän, ettei se itse kirjoita itseään eikä kukaan muu voi kirjoittaa sitä kuin minä, mutta silti. Huolimatta Doubtfiren Aiotko kirjoittaa romaanin?-kirjan sisäistämisestä odottelen edelleen jumalaista inspiraatiota - vaikka Dianne on oikeassa siinä, että ammattikirjoittajan pitää osata kirjoittaa ilman suurta oivalluksen lampun loistetta, teksti ei silti ole yhtä hyvää, kun se on väkisin väännetty.

'nuff said. Nyt luen huomiseen kokeeseen.