IRC-Galleria

Viikonloppu meni tuli ja meni. Lauantaina istuin hauskasti kotona. Perinteisesti tylsä ja ahdistava sunnuntaikaan ei tuonut mitään mielenkiintoista, paitsi että su-ma yönä katselin puoli viiteen Train Mania (Densho otoko).

Alle neljän tunnin unien jälkeen nousin, söin ja lähdin istumaan Stockan rekrypisteelle haastateltavaksi. Sain muuten töitä. Pakkaaja. Yeah, unelmahomma... Ojentajatkin on uskomattoman kipeät. Olen toisaalta iloinen tästä, toisaalta se ei ole kiva se sellainen fiilis, että ikään kuin olisi lyönyt kyynärpään pöydän reunaan ja osunut hermoon. Puuh...

--

Tämän päivän lehtien otsikoissa on muuten ollut hirveästi juttua länsimetron rakentamisesta. Jonkunlaisia päätöksiä on ilmeisesti luvassa tänään. Hienoa, jo oli aikakin.

Muistikatkoksen takia nimettömäksi jäänyt lehti uutisoi myös, että Filatov olisi taas jälleen valmis lyhentämään sivaria 11 kuukauteen. Viimeksihän tuo kampanja ei saanut suosiota eduskunnan ja ministerien keskuudessa. Uutinen antoi ymmärtää, että eduskunnassa ollaan nyt viihdoinkin tultu järkiinsä ja olisivat lyhentämässä sivaria 12 kuukauteen. Hyvä, toivottavasti nyt lähtee vittuilu-kuukausi.

Päivä kääntyikin positiivisempaan suuntaan. Tätä auttoivat erityisesti kutsu työhaastatteluun, aamukännit sekä uusin School Rumble, jota aion katsoa ihan just :) Kivaa.

Eskapismi <3.

Ajokoe hylätty.

Päälimmäisenä fiiliksenä suuri pettymys. Tuli autoilukiintiö täyteen hetkeksi aikaa, tällä hetkellä ei kiinnosta yhtään autot, liikenne, autokoulu tai mikään muu edes etäisesti autoiluun liittyvä. 4 ajokertaa lisää. Mitä vittua, olenko nyt vielä paska kuskikin? Voi vittu kun ei mikään mene niin kuin pitää.

Pakostikin suureen pettymykseen yhdistyy muutkin elämän tämänhetkiset epäkohdat, jotka pyrin aina lakaisemaan maton alle tai siirtämään huomiselle. Miksi minulla ei ole _mieluisaa_ opiskelupaikkaa?

Sit esim. mitä vittua teen loppupäivän?

Voi saatanan saatana. Ei tähän auta ku aamukännit.

Näin eilen yöllä Haukilahdessa vakavan moottoripyöräonnettomuuden. Komeasti satasta mutkaan -> suistuu kävelytielle -> lopuksi törmää kaistanjakajatolppaan. Tulos = kaksi ihmistä tajuttomana, josta toisen sydän oli ilmeisesti hetkeksi pysähtynyt, mediheli, verta..

Säädön jälkeen lähdin kotiin, mutta eihän mikään uni tuommoisen jälkeen heti tule, joten menin iloisesti seitsemän maissa nukkumaan.

Päivällä paremman tekemisen puutteessa istuin koneella, kunnes menin ulkoilemaan tunniksi Mikon ja Martin kanssa. Sitten kävin myös lenkillä, jalat vähän paskana kun en koskaan jaksa venytellä, mut reisilihakset <3

Ömmöm, huomenna tai oikeastaan tänään on the big day. 10.15 täytyy olla autokoululla ja 11.15 alkaa varsinainen inssi. Epäonnistuminen ei tule kysymykseenkään. Wish me luck..

Voi kun ahdistaa. Siksi kuuntelen Anathemaa ja yritän relata kuitenkaan onnistumatta siinä.

Tänään oli harjoitusinssi. Ei mennyt läpi. Juu, ei ole helppoa autolla ajaminen ainakaan city-ympäristössä. Samalla pitää olla itsevarma mutta varovainen, muistaa vaihtaa pienemmälle ajoissa... no ei se mitään, nuo hallitsen. Mutta ne pyöräilijät, kun käännytään oikealle. Unohdan aina kääntää pään oikealle, siitä pelkästään jo tuli Konflikti. Toinen K tuli, kun sekoilin ajokaistojen kanssa muutaman kerran. Muista jutuista tuli H(yvä) tai sitten ei mitään merkintää (=läpi). Ette uskokaan, kuinka ahdistavaa ja stressaavaa on tehdä virheitä ajokokeen aikana, olkoot kuinka harjoittelukoe. Hankalaa koota ajatukset taas kasaan major virheen jälkeen, jolloin kuumotus on mitä suurin.

Muistilista perjantaita varten:

*pieni kaasu ykkösellä, kakkosella kiihdytetään 40km/h -> nelonen
*pyöräilijät oikealle käännyttäessä
*aina mahd. oikealla

Epäonnistuminen ei ole optio. En voi saada hylättyä, se olisi liian sietämätön pettymys. En halua sitä oloa.

Tänään lähetin taide- ja mediapajalle spostia. Vastaus tuli kivasti samana päivänä. Sain kutsun paikanpäälle torstaiksi. Ei siinä mitään, mutta olisi vain mielenkiintoista tietää, että millä minä oikein pääsen Kirkkonummelle, kun ei ole ajokorttia vielä. Koulutus-asiatkin ahdistaa vitusti. Voi vittu, kunpa joku vois hoitaa näitä byrokratia-juttuja mun puolesta.

...

Koko edellisen yön tutkin ja pohdin erilaisia juttuja ja asioita aamuseitsemään asti. Noustuani puoli yhdeltätoista lähdin ulos pyöräilemään hetkeksi, keräämään ajatuksia. Ajatukset kasaan kerättyäni menin käymään Matinkylän ammattikoulussa. Löysin "toimistomiehen", joka opasti minut opon luokse. Hän ei kuitenkaan ollut paikalla, niinpä käväisin kuraattorilla. Kuraattori antoi opon puhelinnumeron. Opo kertoi pienen keskustelumme jälkeen, että minun kannattaisi soittaa Olli "Olli-Who?":lle, koska hän on Guru.

Tämän jälkeen olin hieman stressaantunut, eikä asiaa yhtään auttanut mummo, joka jaksoi ihmetellä kuinka saatoin ajaa pihan läpi pyörälläni. Sanoin, että olin niin ajatuksissani. Hän kuitenkin kyseenalaisti lukutaitoni ja kertoi, että siellä jossain on kyltti, jossa sanotaan että läpikulkua ei sovi tehdä. Vastasin apaattisesti: "Niin...". Asia kuitenkin meni toisesta korvasta ulos, kun on suurempia huolia. :)

Turhautuneena muistellen edellisyön mielensisäisiä manifestejani, päätin että en petä itseäin ja käyn nuorisopisteessä. Tämä oli oikea päätös, sillä vastoin odotuksiani en suinkaan saanut vain kasan paperia, vaan vietimme reippaasti päälle tunnin pituisen juttelutuokion mukavan nuoren naispuolisen ohjaajan kanssa.

Huomenna pitäisi soitella mm. (listaan muistiin itselleni):

*oppisopimus/omnia
*catering-juttu@lokakuu
*Olli "Olli-Who?"
*"paja"

Kaikenkaikkiaan kannatti käydä. Tuli kovin vastuuntuntoinen ja aikuinen olo tuon jälkeen, tykkään.

Olen ollut hyvin typerä. Miksi tajuan vasta tässä vaiheessa käydä opintoluotsi.fi:ssä ja perehdyttää itseni ammattikouluihin?

Minulle paljastui äsken se, mitä hieman olenkin jo ehtinyt epäillä hetken aikaa. Ammattikoulut ovat täynnä toinen toistaan mielenkiintoisempia linjoja. Artesaani -> Artenomi (amk) olisi kova.

VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU VOI VITTU

Itken kohta. Ne vitun hakuajat, jotka päättyivät ajat sitten, tekevät oloni tukalaksi.

Minä haluan tukea. Jumalauta.

Silloin harvoin, kun olen tähän aikaan hereillä ja tullut jostain, tykkään juoda cappuccinoa kuunnellen juuri tuota biisiä. On ihanaa tulla kotiin ennen kymmentä ja ajatella, että kaikki "hektisyys" alkaa vasta iltapäivällä. Tykkään aamupäivistä kovasti.

Olin äsken ajelulla. Puuh. Taskuperuutus on haastavaa. Lisäksi jalankulkijoita ja pyöräilijöitä ei aina tule huomioitua. Saas nyt nähdä, tiistaina harjoitusinssi ja perjantaina varsinainen. Nyt ei kyllä välttämättä ole henk. koht. otollisin hetki ajaa, sillä en ole niin kamalasti ehtinyt nukkua, syytän keskittymisvaikeuksista vähäisiä yöunia.

Keksin tavan rikastua. Jos jokainen galleriaan rekisteröitynyt antaisi euron, mikä ei ole paljon hlöä kohti, saisin 300 000+ €. Sillä saisi vaikka asunnon ja autonkin. Ja jäisipä vielä bensaan ja vastikkeiden maksuun. :)

Sit huomasin kans, että oon 19. Tai niin sen vois pyöristää. Vanhuus tulee yksin (pun intended) :<

Olen väsynyt. Jatkan hedonististen hetkien viettämistä.

Löysin hurjan laajasta cd-levy kokoelmastani Metallican s/t-levyn, jota jotkut tykkäävät kutsua nimellä The Black Album. Oijoi, hieno levy <3.

No joo, olen siis ollut kipeä. Tämä on varjostanut uudelleen aloittamaani harrastustoimintaa. Onneksi tänään yleiskondis on ollut enemmän paremman kuin huonomman puolella niinpä käväisin heilumassa päälle tunnin kaupassa Martin kanssa. Espoolaisittain kauppa tarkoittaa tietysti kauppakeskusta. Kenkäkaupasta löysin mageet teräväkärkiset nahkakengät, jotka kaavailin ostavani, kun hintakaan ei ole niin mahdoton 40€. 50% ale.

Sit käväistiin pyöräilemässä, kunnes törmättiin Mikkoon ihan vahingossa. Käytiin ajelemassa pari tuntia Pololla, miksei se vois olla VW Golf? Tai Seat Leon? Tai uusi Honda Civic?

Speaking of, aamulla on ajotunti klo 9. Unia, lukijat.

Olen kipeä, kurkkuun koskee. Inhottava tunne. Ensimmäinen kerta kahteen vuoteen kun vilustun. Tällä viikolla olen ollut ahkera, olin maanantaina ja eilen salilla. Tarkoitus oli mennä tänäänkin, mutta katsotaan nyt. En ole täysin luopunut ideasta, sillä en ole kuumeessa, eikä pieni kurkkukipu kai haittaa... vaikkei kipeänä kyllä saisi treenata.

Eilen oli muutenkin kivaa, olin nimittäin liukkaankelinradalla. "Driftaaminen" oli kivaa :<.