Sankari niin rohkea matkaa vuorten taa.
Saapuu suuren mahtavan lohikäärmeen luolaan ja sen tappaa.
Prinsessan tuli pelastamaan vaan ensin sen raiskaa.
Kuningaskuntaan takaisin saapuu palkkionsa noutamaan.
Ja niin sai prinssi puoli valtakuntaa ja rahaa.
Kuningas kateellisena katsoo kuinka prinssi neitojen kanssa makaa.
Aamun koittaessa kuningas murhattu on, huraa!
Prinssi vallan saa, kansa hukkuu mustaan kuraan.
Ei uudelta kuninkaalta heru kansalle sääliä ei.
Kuinka paljon naurkoikaan kun rutto talonpojat vei.
Suuressa salissa bardin musiikki pauhaa ja olut virtaa.
Kuningas niin mahtava rakentaa itselleen kuuhun siltaa.
Prinsessa itkee yksin puutarhassa ja kuinkas sitten kävikään.
Saapui iso ruma murhamies ja prinsessa jäi maahan sätkimään.
Kuningas niin mahtava siitä hurjasti suuttui vain.
Ettei nurmikolla enää kukkia kasvanut lain.
Tämä on tarina siitä miten meidän monen käy.
Kun raha ja valta meidät lumoaa ja toivoa ei enää näy.
Kuningas niin mahtava kuoli yksin salissaan.
Jäikö kukaan häntä oikeasti kaipaamaan.
c. Joni K