Huomaaminen huolestuttaa yksilöllisesti yleensä jokaista huomaajaa, mutta tavat ovat jokaisella omanlaisensa. Kun katsoin aamulla peilikuvaani, näin ensin tapahtumat, joka loi vuoroin katseen sen seurauksiin ja jonka takaa vasta löysin kuvani joka ei ollut sen tutun persoonallisen ruskea silmän kuvajainen. Päivä pitenee ja ikävä kasvaa aamun kääntyessä puoleen ja siten iltapäivään, tieto tapahtumista jotka tapahtuvat toisaalla, etten kuitenkaan tiedä ennen iltaa asioiden joustavuuksista ja myötätunteisista palkitsijoista. Turhauttavat pelon, ahdistuksen ja odotuksen tunteet juoksuttavat kanavani auki, suuni suoralle kurkulle ja virheeni jonka hölmön lailla alitajunnan tahdosta tein ja vein kyseenalaisuuteen. Henkinen keskustelu kanssa keskustelijani kanssa sai taas askeleet maahan ja pienen häivähdyksen tulevasta. Se että mitä tulevalla on tuoda minulle, meille, heille ja noillekkin, kaikille huomijoitsijoille jotka ovat nenällään nurmikolla kiikaroimassa kohdettaan. Tervetuloa elämä.
"Yksi on jättänyt yhtä
toinen jättänyt toista
Puhtaaseen kolmaskin jättänyt jotain
mitä aika ei poista" - Apulanta
Uusimmat blogimerkinnät
- Paha homma 08.07.
- Aikarauta! 19.02.
- Jekku ja poikue 12.11.
- Lauantain avarakatseisuuksia 06.06.
- tylsyyden tuhoama takapuoli 28.02.
- Neo ja Blade on kotona 05.02.
- Lämpö lähtee sisältäpäin 30.01.
- Uuden suunittelu on vanhan muisteluu 07.01.
- Ei mitenkään turha reissu, mutten suosit... 03.01.
- Ihmemaan taa, sinne tahdon ratsastaa, kau... 17.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (2)
- ▶ 2009 (7)
- ▶ 2008 (23)
-
▼
2007 (21)
- ▶ joulukuu 2007 (2)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ syyskuu 2007 (3)
- ▶ elokuu 2007 (2)
- ▶ heinäkuu 2007 (2)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (3)
- ▶ maaliskuu 2007 (2)
- ▶ helmikuu 2007 (2)
- ▶ tammikuu 2007 (2)
- ▶ 2006 (14)