Tänään se tapahtui. Nimittäin havahtuminen irc-galleriatodellisuuteen. Pitkän tauon jälkeen -jota osa oli jo kuolemaksi epäillyt- onnistuin kuin onnistuinkin löytämään käyttäjätunnukseni ja salasanani, joten galleria lävähti viimein auki. No, tuo kahvikuppikuva ja sen väsynehkön näköinen kannattelija on ollut jo kaksi vuotta sitten väsymyksenasteeltaan tuossa pisteessä. Uudempaa versiota ei ole saatavilla ennenkuin kuolemanväsy väistyy ja elämän pirteys voittaa enemmän alaa koko olemuksessa. Niin, onko kuoleman jälkeistä elämää? On, ja kerrassaan loistavassa muodossa! Ja tien sinne te tiedättä!?