IRC-Galleria

Heräsin aamulla koska kynteni käskivät, joten revin ne irti ja jatkoin nukkumista.
Tältäkö tuntuu olla mielipuoli? Ei. En tiedosta olevani hullu koska en tiedä mitä on olla normaali.
Olen ollut hullu aina, lapsena sytytin pikkusiskoni hiukset palamaan koska pidin palaneiden hiusten hajusta.
Teininä kiihotuin tavasta jolla muovi sulaa.
Nykyään se ei sytytä minua mitenkään. Jos haluan kiihottua, menen Kontulan ostarille ja pyydän yksisarvista oksentamaan päälleni. Joku voi sanoa, että se on sairasta, mutta minulle se on täysin normaalia.

Joskus jos haluan olla poliisi tai helikopteri, laitan päälleni lateksisen dildopuvun ja pyörin ympyrää.
Tähän asti naapurini ovat olleet ymmärtäväisiä.

Ehkä hekin tietävät minkälaista on olla mielipuoli? Jospa hekin ovat mielipuolia? Entä jos kaikki ovat mielipuolia, mutta eri tavalla?
Joidenkin punertavien ajatusten jälkeen saatan nähdä kuinka todellisuuteen repeytyy reikä josta näen läpi, todellisuuden toiselle puolelle. Kumpi niistä on totta?

Yhtenä iltana halusin pitää joukkokylpemisen, mutta ilmeisesti mäyrät eivät tykkää kylpeä. Ainakaan ihmisten kanssa. Niin minä luulen.

Tykkään käydä nykytaiteen näyttelyissä. En ymmärrä miksi joitain asioita kutsutaan abstrakteiksi, minulle ne ovat täysin selkeitä ja näen niissä kauneutta.

Yritin saada töitäni myytyä kiasmaan, mutta ne sanoivat, että työni ei ole tarpeeksi nykyaikaista.
Vuohi ja kolme lasta piikkipallon sisällä. Mikä siinä ei ole muka nykyaikaista?

Kas, seinäni käskee minua syömään apilan.