Viikko sitten taisin saada kennelyskän Seinäjoen näyttelystä (Joka näyttelyn yhteydessähän puhutaan kuinka kennelyskää on liikenteessä. Toisilla koirat tuovat sen mukaanaan, toisilla näemmä ihmiset.) ja sen koommin ei ole tarvinut unia katsella öisin. Toiset ihmiset saattaisivat nauttia siitä ettei tarvitse haistaa mitään. Mutta pikkuhiljaa saisi kyllä olo kohentua.
Tänään kuitenkin puolikuntoisena aamulla lähdin liikenteeseen. Hain Rommin ja eikun matka kohti Helsinkiä.
Luonnetesti 1.11.2009 Helsinki (Pirjo Ojala-Laine ja Auli Kiminki)
Silimen Rommi-Cola
I Toimintakyky -1 Pieni
II Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
III Puolustushalu -1 Haluton
IV Taisteluhalu -1 Pieni
V Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
VI Temperamentti +2 Kohtuullisen vilkas
VII Kovuus -2 Pehmeä
VIII Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus ++ Laukauskokematon
Loppupisteet +69
Meidän aika olisi ollut klo 11 ja kirjeessä pyydettiin saapumaan paikalla noin tuntia ennen. Saavuimme siis klo 10 paikalle. Ja koska ensimmäistä eikä toista koiraa näkynyt, Rommi kolmantena pääsi ensimmäisenä testiin.
Rommi oli varsin mielissään, kun ympärillä oli ihmisiä. Kun alkulöpinöiden jälkeen tuomari tervehti Rommia, Rommi oli ihan haltioissaan ja keskusteli päivän kuulumiset. Kun tuomari alkoi leikittämään kepillä, Rommi hetkellisesti kiinnostui ja otti keppiä suuhun ja juoksi perään, mutta ei alkanut taistelemaan (jätkän ajatukset oli selkeästi muualla). Tuomarin ottama rätti ei kiinnostanut sitäkään vähää (kepeistähän Rommi lenkeillä kyllä on innostunut ja taistelee silloin). Itse koitin rätillä leikittää, kun en tajunnut, että ehkä keppi olisi ollut parempi vaihtoehto... Noh, ei ne aivot aina toimi.
Kelkalla Rommi ensin vain katseli, että mikä sieltä on tulossa. Sitten alkoi haukkumaan hieman perääntyen. Kelkan pysähtyessä Rommi jäi kauas siitä seisomaan eikä itsenäisesti siitä ollut lainkaan kiinnostunut. Kun pyysin sen kelkkaa katsomaan, tuli kuitenkin. Samankaltaista meininkiä tynnyrin ja haalarin kanssa. Varsin normaalia reagointia.
Naistuomarin hyökätessä kohti Rommi seisoi paikallaan katsellen ja sitten väistäen hieman sivuun, että mitähän tuo oikein meinaa. Eikä myöskään itseään puolustanut, meinasi siskonsa tavoin, että eihän kukaan hänelle pahaa halua.
Pimeässä huoneessa tuli käymään ihan vieressä ja lähti pois. Tuomareiden kanssa tuli sitten uudemman kerran.
Ensimmäinen laukaus säpsäytti, mutta toisen otti ok.
Että jos Rommi olisi ollut himpun kiinnostuneempi alussa leikkimisestäm niin olisi mennyt läpi. Tarvittavat hermorakenne, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus plussilla, mutta muuten ei sitten tullut tarpeeksi pisteitä. Mutta tulipa nähtyä, että ihan tasapainoinen tuo koira on.
Vaikka en nyt aiemminkaan luonnetestiä ole koko totuutena pitänyt. Tasapainoton Boogiekin oli luonnetestituomarin mukaan aikanaan rauhallinen koira (ja enempää päin mäntyä Boogien arvioiminen ei voisi mennä :D).
Toistaiseksi itselläni ei ole kiinnostusta uusia testiä, koska tiedänhän nyt miten koiran reagoi tilanteisiin. Ja se kai testin tarkoitus on? Eikä se, että saadaan tietty määrä pisteitä.