Makasit lattialla pää suurten tassujen välissä. Nostit kulmiasi ja katsoit meitä vuorotellen. Huokaisit ja käänsit pääsi. Tiesit jotain, mitä me emme tienneet, suuri filosofimme. Sairaus teki sinusta heikon, mutta pidit sen salassa. Kuninkaana hallitsit valtakuntaasi ja me kaikki ihailimme sinua.
Joulun alla enkeli tuli luoksesi sanoen ”olet valittu, lähdetkö mukaan”. Sinä lähdit ja lensitte yhdessä taivaaseen. Muisto sinusta jäi elämään kanssamme. Elämämme koira.