koska viimeinkin,
minun vuoroni tulla jo täytyy
aikani kahlasin, paikkaani hain,
jumalaani etsin ja sinut viimein sain
minä paljon tein väärin,
minä myönnän myös sen
silti ainuttakaan sanaa vaihtaisi en
näiden vuosien jäljet,
näiden vuosien jälkeen
ne kertoo minun vuoksesi
kaikkeni tehneen
siksi viimeinkin,
minun vuoroni tulla jo täytyy
viimeinkin lauluni nöyränä tuo
kaipuuni kipeän luojansa luo
en ole ylpeä siitä,
mitä mä näin
olen ylpeä siitä, taistelemaan kun jäin
ja kun korusta kiiltävät kivet tippuneet
ei merkitse sanat vaan
se mitä teet