Pakkanen savossa kiristyy, ensi yöksi on luvassa 27 astetta, huh ! Onneksi päivällä helpottaa, ei ole kuin 20 astetta ja aurinkoista. Tänään jo huomasi miten aurinko lämmittää, sekä ilmaa että mieltä. Aamutkin valostuvat, ehkä se kevät vielä tulee.
Mies on saanut taudin, flunssan poikasen. Täällä on kahta tautia liikkeellä, lentsua ja vatsatautia (ilmeisesti sitä norovirusta). Kaikkien lasten kouluissa on tartunnan saaneita, oppilaita ja opettajia, eli nyt vaan tiukennettua käsihygieniaa. Olemme tähän saakka selvinneet ilman tauteja. Koputellaan puuta ja toivotaan parasta.
Tänään oli touhukas päivä. Paljon pientä hommaa. Käytin pakkasta hyväkseni ja raahasin parisänkyn petivaatteet pihalle pakkaseen päiväksi. Huomenna lähtee tyttöjen sänkykamat ja ylihuomenna poikien. Saa pölypunkit kylmän lähdön.
Kaivoin aamulla pakasteesta ruisleipäjuuren ja laitoin sen kuplimaan, huomenna tai ylihuomenna olisi tarkoitus leipoa leipää. Saa nähdä miten käy. Viimeksi reikäleivistä tuli kyllä hyvän makuisia, mutta auttamattoman kovia. Onneksi pakastaminen ja sulatus niitä vähän pehmensi.
Meillä on paljon asuintilaa, mutta auttamattoman vähän säilytystilaa, kuten monissa yli sata vuotta vanhoissa taloissa tuppaa olemaan. Viime viikolla ostimme Ikeasta kaapin, kapean ja korkean, joka saatiin mahtumaan kylpyhuoneeseen. Osasimme miehen kanssa kootakin sen ja saimme hienosti paikoilleen. Nyt on kaappi pyyhkeille, naisväen kauneustavaroille ja vessapaperille. Ja mikä hienointa, on iso oven kokoinen peili, josta tytöt voivat peilailla itseään. Huono puoli asiassa on että jonot vessan ulkopuolella kasvavat, todennäköisesti...
Meikäläistä ei enää paljon kokovartalopeili kiinnosta, riittää kun naamasta näkyy sen verran, ettei ole jäänyt aamuisin hammastahnaa kovin paljon suupieliin.