Kun puhutaan zombi-leffoista, rehellisesti sanottuna yli 90% kyseisen genren leffoista on täyttä paskaa. Toisin sanoen, lähes mikä tahansa, mikä ei kuulu George A. Romeron ansioluetteloon ei ole mitään miellyttävää katseltavaa. Tämän takia en olisi koskaan uskonut, että komediaksi leimattu brittien tekemä Shaun of the Dead olisi niin hyvä lajinsa edustaja.
Juoni on hyvin yksinkertainen: Shaunin elämä on perseestä useammasta kuin yhdestä syystä, mutta hän päättää kännissä ollessaan, että hän selvittää kaikki hänen sotkunsa. Zombien vallankumous tapahtuu juuri sopivasti samana yönä, kun Shaun tekee lupauksensa, mutta se on vain pieni este päättäväisen päähahmomme edessä. Shaunin tehtävänä on, kämppiksensä Edin kanssa, pelastaa äitinsä (johon Ed on ihastunut) ja ex-tyttöystävänsä, joka juuri edellisenä iltana jätti Shaunin.
On kyllä todettava, että alku on erittäin tylsää katsottavaa, mutta ensimmäisten zombien ilmestyessä paikalle meno kääntyy jo parempaan päin. Olin positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyviltä zombit näyttävät leffassa. Ne eivät kyllä ole mitään Day of the Dead-laatua, mutta "komedia"-elukuvalle tosi hienoja ja vakuuttavia.
Syy, miksi käytän sanaa komedia lainausmerkeissä, on siksi, että kyseessä ei ole mikään puhdas komedia. Kyllä komiikkaa löytyy runsaasti, muttei liikaa. Hyvä esimerkki on kohdassa, jossa Shaun ja Ed taistelevat ensimmäisen kerran zombeja vastaan. He kuulivat uutisista, että niiden päät on tuhottava, joten he alkavat heitellä niitä päähän tölkeillä, koriste-esineillä ja vinyyli-levyillä. Ihme kyllä, he epäonnistuvat zombien tuhoamisessa tällä menetelmällä, mutta onneksi takapihalta löytyy lapio ja maila.
Vaikka elokuva onkin vauhdikas ja koominen, se saa viimeisen puolen tunnin aikana yllättävän käänteen ja muuttuu suoraan sanottuna kauhudraamaksi, jossa jopa MINÄ melkein tirskautin kyyneleen. En osannut odottaa sitä, mutta se vain osoittaa leffan nerokkuuden.
Älkää huoliko, en spoilaa, koska Shaun of the Dead on katsomisen arvoinen. Tähtiä en anna, koska ne on nössöille.
