IRC-Galleria

Kaikennäköistä sanos kätilö... Kaikennäköistä sanon minäkin.
Paljon on tapahtunut, mutta yhtenä päivänä oli taitoa kirjottaa muttei halua kirjoittaa.
Toisena päivänä taas oli halua kirjottaa, mutta ei taitoa kirjoittaa.
Jätän siis kirjoittamiset vähemmälle kun näen sen sopivaksi ja rustaan kun näen sopivaksi.

(Ah, mikä prologi)

Partiomarssiin tuli osallistuttua kyllä. Tänä vuonna marssin koko helahoidon, mutta pieniä puutteita oli tänä vuonna. Paraatiasu oli aika pop rullalautailukengillä joissa oli valkoiset nauhat ja logot. Siispä meikäläinen passitettiin lippulinnaan kantamaan Suomen lippua kun en saannut arvosteluun osallistua.

Lippukunta täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja marssi piti voittaa, mutta ylläri ylläri Turun Sinikotkathan ne rönisivät palkinnon. Noh, toiseksi tultiin eli ainakin tulosta parannettiin ellei muuta.

Viime vuonnahan en marssinut vaikka marssimassa olinkin. Nimittäin lippukunta lähti kun allekirjoittanut oli jäätelökioskilla, mutta mitäs pienistä.

-

Sain basson kasaan. Nyt pitäisi jarrujen ja vaihteiden toimia. Nyt sitten odotellaan jännityksellä mitä huomisella koulumatkalla hajoaa. Huomenna voisi hakea pyörään mittarin - wanha kun kului pois.

Osien asennus onnistui suhteellisen kivuttomasti... ehkäpä sen takia, että samat huollot on tehty joka vuosi viimeisen neljän vuoden ajan. Eiköhän siinä ala sen homman jo hatsaamaan. Ei tullut kuin muutamat ärräpäät huudahdettua.

Paljon on tapahtunut ja toivottavasti tulee jatkossakin tapahtumaan.
Pitkän aikaa takaperin olin jo päättänyt, että seuraava tekeminen on kirjoittaminen tänne,
mutta kuinka kävikään? Loma näytti takavaloja enkä vieläkään ole saannut tekstiä aikaiseksi, mutta nyt kun olen päivystämässä niin on hyvä aika kirjoittaa... jos jää kesken niin jatkamme kun on aikaa.

Yksi mitä on odotettu jo kauan on uskonnonopettajan kootut lausahdukset yhdeltä kurssilta.

"Kuin vesi hanhen selästä"
"Tietokoneella voi tilata pizzan"
"Sipuli-kupoli-malli"
"Pysäkkiminuutti"
"Nolla, pilkku nolla, nolla hohhoijaa yks prosenttia"
"Heittää paavia perunalla"
"Suomalaiset oli kuin etanat vaikka nyt onkin kuin eläimiä"
"Kalvo menee kupittaan ankkalampeen"
"Ihminen kestää kaaosta muttei epätietoisuutta"
"Älä anna heille kalaa vaan opeta heidät kalastamaan"
"Pääsette kyllä syömään, mutta ensiksi löydetään amerikka"
"Ihminen tarvitsee paitsi uskoa myös järkeä"
"Tämä on tämä"
"Jos aurinko sammuis nyt niin 8 minuutin päästä huomataan, että
kappas vaan aurinkohan se sammus"
"Nahkanaamoja"
"Jossain lapissa on ilkeä noita joka ampuu näkymättömiä nuolia"
"Piirretään vielä merkäs... siis käärme"
"Taas niin kuin ruosteenpoistona"
"Huutakaa Jeesus... huutakaa Jeesus"
"Jos ei tiedä niin ei tarvitse pulpetin alle mönkiä"
"Tuskin 20 vuoden päästä sorsalla on perämoottoria tai banaanissa vetoketjua"
"Äiti on kirjoittanut lappuun osta kilo banaaneita"
"Demokratian lakien mukaan oppositio ei sitten rutise, että olkaa hiljaa"
"Se toimii sittenkin"

Paljon tuli kerättyä kurssilla opettajan lausahduksia ja mikäli opettajan tietää lisää se vielä hauskuutta. Seuraavaksi tarkoituksena olisi kerätä muiden aineiden kursseilta hauskoja lausahduksia. Karu tosiasia vain on, että jotkut opettajat ovat kuoleman tylsiä eivätkä vertaa mitään mihinkään.


Mikään ei kypsytä enempää kuin autoilijat jotka eivät osaa ajaa liikennesääntöjen mukaan. Milloin unohdetaan kolmiot milloin stop-merkit ja milloin pelkästään yleiset väistämissäännöt.
Pyöräilijälle tilanne on herkullinen sillä jos peltilehmä ajaa päälle niin pintavauroilla päästään... autossa, mutta pyöräilijä saattaa levitä metrien alueelle.
Paljon puhutaan siitä, että pyöräilijät eivät osaa liikennesääntöjä - suurimmaksi osaksi totta, pyöräilyyn ei tarvita ajokorttia ja alle 15 vuotias saa ajaa kävelyteillä, muuten tulee käyttää kevyenliikenteen väylää tai autotietä.
Vähän puhutaan siitä, että autoilijat eivät osaa liikennesääntöjä - totista totta, harva autoilija väistää kevyenliikenteen ylittäessä tietä, harva pysähtyy kokonaan stop-merkin kohdalla, jokainen tuntuu ajavan niin läheltä pyöräilijää kuin mahdollista ja turvavälit...
mitkä ihmeen turvavälit eikös ne ole niitä turhavälejä?
Pyöräilijän jostain syystä kaatuessa autotiellä ja turvavälin ollessa olematon käy todella hullusti, huonolla tuurilla todella pahasti.

Yksi hyvä sääntö mikä tulee muistaa liikenteessä on, että vasemmalle kääntyvää fillaristia ei ohiteta vasemmalta puolelta. Jotkut autoilijat ovat tämänkin unohtaneet ja uhoavat vielä kiperän tilanteen jälkeen pyöräilijälle.
Ehkäpä ihmisten pitäisi mennä itseensä ja muistella hetki niitä liikennesääntöjä ennen kuin suin päin syöksytään liikenteen sekamelskaan.


Uusi kamera tuli eilen. Ei se tullutkaan kuin 3 viikkoa myöhässä, nyt sitten vain odotellaan, että milloin tulee reppu (joka sekin 3 viikkoa myöhässä), lisäksi puuttuu vielä yksi objektiivi, mutta se tulee suoraan tehtaalta kunhan saapuu suomeen.

Kamera istuu käteen todella hyvin, on tukevan oloinen ja siihen voi luottaa. Erikoisvahva ja vedeltä sekä pölyltä tiivistetty runko varmistaa, että laitteisto kestää.
Vielä pitäisi hankkia tiivistetyt objektiivit niin kameralla voi pelleillyä missä vain.
Namikat ovat siellä missä vanhassakin kamerassa ja uudet on sijoiteltu hyvin käden ulottuville.
Pientä lisäherkkua on tullut ja nyt tarvitseekin lukea ohjekirja vain kolmesti läpi jotta pääsee jyvälle asioista.
Akkukahva tekee kamerasta isomman, ammattimaisemman, painavemman ja mukavemman käyttää.

Olen tässä miettinyt, että pitäisikö allekirjoittaneen kirjoittaa viikon välein uusi juttu mahtavaan ja paljon luettuun blogiini?
Näin voisin toimia sillä joka päivä ei kumminkaan jaksa kirjoitella ja pidempiäkin tekstejä on hauskempi lukea myöhemmin.

Keväisessä ilmassa on mukava pyöräillä kouluun ja harrastuksiin kun lämmin, mutta vieno tuulenvire pöllyttää hiuksia. Törttöilevät autoilijat kyllä joskus panevat pannun pihisemään, mutta palaan edelleen huoltoon josta olen jo aiemmin maininnut.
Huomasin jälleen yhden huollon erheen joka ei olekkaan enää mikään pieni tai kulutuksesta johtuva vaan virheen joka pistää koko pyörän huoltoliikkeen ammattitaidon koetukselle.

Eihän virhe mitenkään vakava ole ja onneksi sillä ei monien mielestä ole väliä, mutta allekirjoittaneen mielestä on. Takarengas on asennettu väärinpäin. Ei mikään ihme ettei mutkissa ole pitoa, mutta suoralla pitoa on vaikka muille jakaa.
Rengas alkaa menemään aika huonoon happeen kun se on kolme viikkoa pyörinyt väärinpäin useita kilometrejä.
Mitenköhän huolto on suunnittelut pyöräni kulkemaan? Renkaassa on selvä kuviointi minkä kuuluu pyöriä eteenpäin (>>>), eturenkaassa tämä onkin onnistunut, mutta takarenkaassa taas ei (<<<).
Aika jännä etten ole aiemmin huomannut kyseistä virhettä, mutta lisätäänpäs myllyyn vettä tuttuakin tutummalla mainoslauseella "Eikä siinä vielä kaikki..."

Pelistä putosi myös vaihteet alkumetreillä jo pois. Hyppii ja pomppii minkä kerkeää kyseiset ketjut ja rattaat. Myös juuri vaihdettu keskiö paukuttaa.
Jarruissakaan ei turhan paljon ole jarrutehoa, eikä sovi unohtaa myöskään niitä pieniä pultteja ja muttereita mitkä olivat löysällä ja putoilivat maanteille minkä kerkesivät... nekin piti itse kiristää.

Mitäkö huollosta ja uusista osista sitten maksoin?
- En paljoa jos verrataan mitä sain takaisin huollosta ja palvelusta, vain huokeat 233 euroa, eli noin 1400 markkaa.
On muuten aika jännä kuinka euroissa ei hintaa ymmärrä, mutta kun sen muuttaa markoiksi alkaa luvut hirvittämään. Pieni hintojen nousuko tapahtunut valuutan vaihdon aikana?
- Ei toki.

Huomenna rähjäämään kyseiseen firmaan ja katsomaan saanko pyörän huoltoon a) ilmaiseksi b) jonojen ohi vai c) toiseen firmaan huoltoon minkä pojat sitten maksavat.
Mikäli mikään näistä ei toteudu revin koko firman huollon alas kuluttajasuojaviranomaisten avulla. Minullehan ei paskaa myydä, ei edes paketissa.

Kyseistä firmaa tuskin tulen enää koskaan käyttämään. Tämä vahvistaa minun ja usean muunkin henkilön käsityksiä polkupyörähuoltojen laadusta. Itse tekemällä saa paremmin tehtyä kaiken. Saa renkaat oikein päin jne... minä kun nokkelana ajattelin säästää itseni vitutuksen multihuipennukselta, mutta kuinkas kävikään?

Reklamaatio pitäisi taas suorittaa. Juuri sain Coca-Cola Comppanylta korvaustuotteita postista. 2x0.5 litran pulloa normaalia Cola juomaa. Tietenkään en sellaista moskaa juo joten myin molemmat pullot pieneen ylihintaan pois.

Eilisestä päivästä jäin muutenkin reilusti voitolle netoten 3 eurolla 6.10 e.

Tosin tämä reklamaatio koskee juomapussia mikä vuotaa pahemmin kuin spaghettisiivilä.
2 litraa tunnissa on aika hyvin jo. Palvelu tosin on ammattimaista ja hyvää jonka vuoksi kyseistä firmaa tulen useamminkin käyttämään.


Sähköiset kuvapalvelut ovat käteviä ja viime kesän purjehduskuvat hittejä. Tai näin ainakin luulen. Saksalainen firma otti allekirjoittaneeseen yhteyttä ja pyysi lupaa käyttää yhtä seilauskuvaa verkkosivuillaan. http://www.argos-yachting.de/ kyseinen firma on edellä mainitun linkin takana.

"If u have it, you don't need it. If you need it, you don't have it."

/part

Vihdoinkin koitti se aika kun sain uutta kalustoa tilattua kuvausmaailmaan.
Nyt odotellaan sitten Pentaxin K10D.tä mikä pitäisi tulla postin siivin ensi viikon aikana.
Ei sitä rahaakaan palannut kuin toista sataa päälle yhden kiloeuron.
Runko on tulossa kahden putken ja akkukahvan saattelemana.
Tulipa samalla tilattua pari muistikorttiakin lisää.

Noniin, nyt olen taas köyhä. Vuoden säästöt meni sinne, mitäs nyt sitten?
Ei niin mitään hajua, mutta kun taas tulee kamera alle niin alkaa kuviakin ilmestymään enemmän palvelimelle.
Kaiken kruunaa kevät joka luo loistavat puitteet valokuvaamiseen mallilla tai ilman.

Saan kovin hitaasti aikaiseksi mitään... pitäisi palvelin tyhjentää ja laittaa valittuja kuvia esille, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa.
Katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo eikä tehdä mitään tänään mitä ei voisi tehdä huomenna.

Mikä syökään enemmän kuin ihmiset joilla on ajokortti, muttei osaa liikennesääntöjä.
Näitä koko ikänsä autolla ajaneita sankareita joilla on aina kiire joka paikkaan -ihmisiä löytyy joka henkireijästä ja kevyen liikenteen käyttäjällä alkaa vähitellen syöpymään kopassa.
Jokainenhan tietää, että kevyen liikenteen käyttäjällä on etuajo-oikeus risteystilanteessa (siis mikäli lähestytään kevyen- ja normaalin liikenteen risteystä), tätähän ei jokainen tiedä/muista tai sitten ei välitä.
Fillarilla sitä joutuu väistämään ja pujottelemaan autojen välistä.
Toinen samanlainen on kun auto hidastaa hidastamistaan ennen suojatietä, koska säätää omiaan puhelimen kanssa tms. Pyörän selästä katsottuna tilanne vaikuttaa siltä, että auto hidastaa jotta ehdit yli.
Ei tietenkään kun heti saadaan kännykkä räpellettyä korvalle ja suojatien kohdalla on pakollista kiihdyttää.

Lain mukaan pitäisi pyörä taluttaa joissakin kohdissa suojatien yli jne, mutta sitten on joitakin kohtia mistä voi ajaa fillarillakin läpi, mutta turha siihen nyt jumittua.

Polkupyörähän on autotiellä tasavertainen kulkuneuvo muiden tieliikenteen käyttäjien kanssa?
Mikäli mahdollista on pyöräilijän käytettävä kevyen liikenteen väylää, jos pyöräileminen sallitaan.
Kadun ylitys tilanne, joka tapahtuu muuten kuin suojateitä pitkin täytyy hoitaa autotiellä siten, että pyöräilijä vaihtaa kevyen liikenteen väylältä autotielle ja ennen kääntymistään näyttää suuntamerkin jolloin takaata tuleva kulkuneuvo on väistämisvelvollinen.

Jos polkupyörä hidastaa, näyttää suuntamerkin vasemmalle niin minkäköhän helvetin takia joku pälli lähtee ohittamaan vasemmalta puolelta? Eikö se nyt ole itsestään selvää, että vasemmalle kääntyvää kulkuneuvoa ei ohiteta, ainakaan vasemmalta puolelta.

Kaiken kruunaa nämä edellä mainitut henkilöt, jotka tietävät liikennesäännöistä kaiken ja alkavat autosta kuittailemaan asiaa. Valistusta viinasta ja huumeista taitaa olla jo tarpeeksi, ehkäpä pitäisi paneutua niihin arkisiin asioihin, eli liikennesääntöihin.

Jos ja kun miettii niin tälläisiä tapauksia sattuu jokapäivä. En tiedä tapahtuuko näitä ainoastaan minulle matkavauhtini tms. takia, mutta syövyttävää tämä on. Koulumatkalla aamulla törmää lähes joka risteyksessä kyseisiin vanereihin.


Kotiin tullessani jökötti keittiön pöydällä ihmeellisen näköinen hökötys. Kyseessä oli espressokeitin. Nyt sitten saa espressoa kotoakin, mutta kuinka hemmetissä kyseinen hökötys mahtaa toimia. Ohjeet oli, hyvin käännetty ainakin, mutta järjestys oli mitä oudoin joten puhtaalla improvisaatiolla loppujen lopuksi mentiin ja kyllähän sieltä jotain ulos saatiinkin.

Osaako joku käyttää espressokeitintä? Pikakurssi ei olisi pahitteeksi.
Kyllä se ura Robertsin kassalla vähitellen alkaa valkenemaan jo...

"Jos mielipiteistä ei saa kiistellä, niin kiistelläänkö faktoista?"

Kiinnitän huomiota tarkemmin ja tarkemmin asioihin päivän aikana missä milloinkin liikun. Lausahdusten ja sananlaskujen kirjottaminen puhelimeen ei enää riitä vaan nykyään tarvitsee tapahtumiakin kirjoittaa ylös, jotta kotona muistan mistä voisin raapustella juttuja.

Tänään on tapahtunut vaikka mitä enemmän tai vähemmän mielenkiintoista näin pohjana mainittakoon mm. "ilmainen" pizza, pitkät kassajonot vesilammikossa, myymälävarkauksia jne..


Aloitetaan järjestyksestä missä ollaan mentykkin, eli "ilmaisesta" pizzasta.
Jokainen joka allekirjoittaneen jotenkin tuntee tietää, että kantakebulani on New York Linnankadulla. Paikka palvelee uskollisesti, nopeasti edullisesti ja hyvällä palvelulla.
Tänään päätin hakea koulun jälkeen pizzan nimeltä Julia. Nimi vaikuttaa hyvältä ja täytteinä oli muistaakseni aurajuusto, kinkku, katkarapu, ananas.
Noilla aineksilla pizza ei voi epäonnistua.

Pizza olikin hyvää, mutta ongelma tuli maksamisen kanssa. Jostain syystä Visa Electron ei toiminut uuden tekniikan vuoksi (Hessun tietotekniikkalaki 3§ Parempi pysyä wanhassa, uudessa ei mikään tärkeä kumminkaan toimi.) ja korttia höylättiin enemmän kuin koskaan.
Sain pizzan siis ilmaiseksi siten, että sopisin maksavani pizzan seuraavalla kerralla kun paikkaan taas eksyn.
Kovinkaan kauan tähän ei varmasti kulu aikaa ja rehellisenä miehenä tietenin maksan, jotta firma pysyy pystyssä.


Pizza oli hyvää ja menovetenä toimi Coca-Cola Comppanyn Zero. Comppany ei ole enää pannassa, sillä meileillä jonkin aikaa sitten sovittiin, että saan korvaavia tuotteita comppanyltä. Mitään ei kuitenkaan ole kuulunut ja jos ei viikonloppuun mennessä postilaatikkoon kilahtele mitään menee firma uudestaan boikottiin ja lähetän vihaisen reklamaation (taas).


Pizzaa syödessäni selailin jonkin verran jo wanhaa Vene -lehteä missä oli juttu kansainvälisestä huviveneen kuljettajankirjasta (joku hieno nimi missä oli kansainvälinen ja kirja sana). Tuollaiset paperit tarvitsee röniä ennen kesää 2008, jotta purjehtiminen Ranskasta suomeen olisi sujuvampaa.


Lounaan jälkeen oli aika sännätä soittamaan pianoa, joka viikkoiseen tapaan, mutta kappas keppana... opettaja on kaffella, ei siinä muuta kuin paikalliseen ruokakauppaan visiitille hakemaan jotain hyvää.


Mitäs mitäs, poliisiauto ja vartijoiden auto kaupan parkkipaikalla. Pian ovesta tuleekin ulos kolme ipanaa (varmaankin 11-12 vuotiaita) käsiraudat kourissa ja kaksi poliisia sekä kaksi vartijaa saattajinaan. Poliisilla poikien Nokiat ja lompakot kourassa.

Ai, ai... myymälävarkaus on rikos mistä ilmoitetaan aina poliisille lukee kaupan seinällä. Ehkäpä poikien pitäisi mennä takaisin koulunpenkille karkkihyllyjen sijasta ja opiskella aapisesta tavaamisen aakkoset.
Btw, kaikki on sallittua kunhan ei kiinni jää. Pitäkää pojat mielessä jos lueskelette viisauksiani.

Asiat tärkeysjärjestykseen ja uteliaat toimittajan kasvot pois poikien tulevan myrskyn kasvoilta. Olisi aika hakea purkkaa putiikista ja mikäs siihen sopisikaan paremmin kuin Jenkki maustettuna piparmintulla. 5 minuutin epätoivoisen hakemisen jälkeen en vieläkään löytänyt kyseistä purkkaa, joten oli pakko todeta, että kauppaa hoidetaan huonosti ja että tulisi tyytyä salmiakin makuiseen purkkaan.

Kello käy ja on aika suunnata kaupan kassalle. No voi sun nyt vittujen kevät ja kyrpien takatalvi, jono on pitkä kuin nälkävuosi ja yksi kassa auki - kuten tavallista.
Kaikissa keskustan kaupoissa tuntuu olevan sama ongelma. Kauppoja pyöritetään vajaalla miehityksellä ja asiakkaat kärsivät.
Ei jonossa seisomisessa mitään, mutta kun viereistä kylmäallasta sulatettiin eikä kukaan ole vaivautunut pyyhkimään lattialle valuvaa vettä pois. Vettä oli varmaan neljän metrin matkalla 10 litraa ja pohjasta puhki olevat rullalautailukengät päästivät kaiken mahdollisen läpi. Hyvinhän ne sukat sen veden siitä imi.
Vein varmaankin toista litraa vettä ulos koko putiikista.


Jonottaessa kuulin takana olevalta mummolta oikean elämän viisauden, joka oli pakko kirjoittaa kännykkään muistiin:

"Lähes kaikki suutarit ovat juoppoja "Ensin otetaan tukevat pohjat" sanoi suutari."

"Se oli siinä sitten..." missä kaikkialla tämän lausahduksen voi kuulla?
- Missä vaan, mutta tänään sen kuuli kun katsahti ulos ikkunasta.
Tyypillisestihän suomen kesä on lyhyt aikaväli kahden lumisateen välissä, mutta tämä kesä oli tavanomaista lyhyempi. Muutaman viikon verran sitä kestikin.

Ehtisin huoltamaan pyörän ja paskanahan se jo on (kuten aina syksyn ja talven saapuessa), eli oikein meni.
Onneksi en ehtinyt kevyempää takkia ostamaan, tosin ulkona on plussaa samalla kun tulee lunta - ehkäpä pitäisi ostaa sadetakki.

Jokainen on joskus miettinyt miksi ryhtyä kun on iso, eikö?
Oikean koulutusalan löytäminen saattaa olla vaikeata ja monet ovatkin solmussa hyvin nopeasti mitä pitäisi tehdä jotta edes jokin menisi oikein.
Olen itsekehittänyt uuden metodin millä pääsee hyvä palkkaiseen duuniin, julkkikseksi ja samalla saa ilmaiset pullat ja kahvit.


Tarkoitan siis kansanedustajan uraa. Kaikki tuntevat Viikinki Halmen, joka sai reilut eläkkeet vaikka kaveri veti huumeita, ammuskeli kämpässään, oli koomassa puolet urastaan jne..
Viikinki metodilla rikastuminen ei käynnyt meikäläisen mielessä vaan ajattelin enemmänkin Wanhas metodia joka toimii siten, että ensiksi järkkään hoidon Suomi24 deittipalvelun avulla,
lähetän parit tekstiviestit kyseiselle neitoselle ja pääsen iltapäivälehtien jälkeen kohukirjaan ja näin jokainen muistaa minut.

Tosin onko Wanhas metodi sitten niin hyödyllinen jos pääsen huipulle pelkästään karismaattisilla taidoillani?
- Ei ole. Siispä kannattaa toimia kuten Wanhas metodissa, mutta anna kyseiselle neitoselle helistin, jotta sillä olisi muutakin tekemistä kuin lähettää wanhoja tekstiviestejä iltapäivälehden toimitukseen.


Julkisuudella on tietysti myös haittapuolet...

Mieti nyt kesäistä iltaa, vaikkapa juhannusyö. Olet perheen kanssa lomailemassa mökillä ja viettämässä ansaittua viikonloppua. Lapset juoksee pitkin pihakallioita ja vaimokkeen kanssa valmistatte ruokaa suuren kaasugrillin kanssa. Grillissä on lihaa ja vihreitä, keltaisia ja punaisia paprikoita tikuissa. Sinulla on mustavalkoraidallinen essu päällä minkä sait anopilta joululahjaksi. Se on hirveä, mutta pidät sitä päällä vain miellyttääksesi vaimoa... illlalla kumminkin aika tehdä juhannustaikoja lasten nukkumaan menon jälkeen.

Olet ajanut autolla ja veneellä yhteensä 7 tuntia päästäksesi luonnon keskelle ja muistatkin mikä siinä raahaamisessa onkaan eniten rasittanut. Ölberiähän se tietenkin, villiä ja kesyttämätöntä ohrapirtelöä lasisessa pullossa odottaa kesyttämistä.
Perjantai-illan avaaja löytyy pitkän hakemisen jälkeen loppujen lopuksi lasten leikkikalujen seasta... siitä miksi se sinne on päätynyt ei kenelläkään ole muistikuvaa, ehkäpä syynä oli ne yhdet remonttikekkerit jotka täällä joskus järjestettiin. Pullonavaajassa on pienten hampaiden purujäljet sillä pikku-Anterohan sillä on leikkinyt.

Pääset takaisin terassille ja nostat saunan pukuhuoneesta yhden pullon olutta, lasket sen vihreälle muoviselle pöydälle terasilla ja korkaat pullon. Samaan hengenvetoon otat pitkän huikan pullosta... Ilta on avattu.

---

Palaat kotiin ja poikkeat Nesteellä hakemassa maitoa, kolmiovoileivän ja iltapäivälehdet vaimolle joka ei kestä elämää ilman informaatiota. Laitat kaikki ostokset kassalle ja ihmettelet mitä se finninaamainen, rasvalettinen, puliukon näköinen teini mulkuttaa. Käännät katseesi lehtitelineeseen. Iltapäivälehti tituleeraa sinua juopoksi ja huonoksi wanhemmaksi, koska annat lapsille leikkikaluiksi pullonavaajaa ja juot pään heti täyteen kun olet korkannut pullon.

Tosiasiahan on, että korillinenkaan ei oikein mennyt kun lapsien piti mennä nopeasti nukkumaan ja illan piti jatkua. Julkisuuden takia menet kumminkin vieroitushoitoon.


Mitenkäs eduskuntaan sitten pääsee?
- Vastaus on helppo ja yksinkertainen. Laita jokaiseen katutolppaan kaksi A1 kokoista pahvitaulua missä on pärstäsi kuva ja jossa lupaat lopettaa ylimääräisen puiden kaatamisen.
Tällä keinolla saat neliökilometrin alueelle 1500 pahvitaulua missä komeilet. Raahaa metsä täyteen traktorin peräkärryjä joissa on nimesi ja vaalinumerosi.
Jaa keskutassa ilmapalloja, purkkaa, teetä ja hymyile äläkä missään nimessä vain tee mitään hyödyllistä.
Ovet eduskuntaan aukeavat tuota pikaa.

Ensimmäisenä eduskunnassa vaadit verojen nostamista, koska työsuhdeautosi joka on uusinta uutta bemaria on huono sisustukseltaan. Lisäksi kiellät musiikin ja elokuvat, koska piratismi on niin suurta nykypäivänä.

Samaa rataa kun jatkat pääset nopeasti presidentin pallille.

"Huominen on on ylihuomenna historiaa."

Aamulla kouluun polkiessa huomasi, että ainoastaan suuret lumikasat ovat jäänneet auringon polttavan paahteen jälkeen jäljelle, tosin pieninä. Tie oli kuurassa ja tuhottoman liukas. Ennakoin tämänkin asian reitissäni enkä ajanut tavanomaista metsäreittiä mitä yleensä ajan, koska tiedän, että se ei ole vielä sulannut. Eilen pienen mettä pätkän selvittäminen vei ajan lisäksi hyvän tuulisuuden pois... pystyssä ei pysynyt edes kävellessä.

En tiedä mistä mahtaa johtua, mutta fysiikan tunnilla alkoi yhtäkkiä himottamaan kaalilaatikko puolukkahillolla. Oli pakko pistää tekstiviesti mummille joka lupautui kyseistä einestä jossain vaiheessa väsäämäänkin. Olen siis voiton puolella.

Alan vähitellen epäilemään, että olen allerginen Pepsi Maxille. Pakki menee täysin sekaisin kun tuota litkua juon. Coca-Cola menee normaalisti, mutta pepsi ei millään. Jotakin eri ainesosia niiden valmistuksessa on käytetty ja Pepsi menettää ainakin yhden asiakkaan väärien aineksien takia. Nyt siis napsin hiilitabletteja ja juon tuon loppu pullon pois ettei se häiritse enää ketään.

Biljardikahvilassa kului pelaillen pari tuntia kasi- ja ysi-palloa. En tiedä mitä mieltä omistaja(t) mahtaa olla omien juomien ja safkojen nauttimisesta kyseisessä paikassa. Ei varmasti pidä, mutta ei kukaan ole vielä kieltänytkään, joten jatkan kyseisessä paikassa nautiskelua kunnes toiminta kielletään.

Biljardikahvilasta lähtiessäni huomasin aikamoisen näyn. En tiedä miten kuljettaja onnistui, mutta Fiat Punto pomppasi parkkipaikalta lähtiessään kukkapuskaan, katukivetyksen väliin ja kannon päälle. Ei siinä muuta kuin työntämään autoa pois kyseisestä tilanteesta. Useammalla miehellä homma hoitui suht nopeasti.
Saldona: Likastuneet vaatteet, yksi vanne hajalle ja säikähdys.
Jos joku ihmettelee niin minähän ne vaatteet sotkin kun rönisin autoa lokarin kohdalta.
Kiitokset tuli kaikkien maailman naisten puolesta, että olkaa hyvä vain.

Kämppää on remontoitu ja mm. huoneeseeni on tullut uudet tapetit ja listat. Kämppä olisi tarkoitus saada alta pois sopusuhtaiseen hintaan.
Kaikki listat ja laudat mitä revittiin tästä kopista irti piti sahata sirkkelillä poikki. Hyvinhän se sujui, mutta sitten eteen tuli puuta joka leikatessa haisi huussilaudalta ja joka röni tikkuja jotka jäi pystyyn paljaaseen käteen... puulaji oli tammi.

Liikenteessä fillarilla painellessa muistaa taas kuinka huonosti autot ottavat kevyen liikenteen kulkijat huomioon ja kuinka rasittavia olikaan koirien kusettajat.
Autot eivät ilmeisesti laske fillaria kulkuneuvoksi jota on a) väistettävä ja b) jonka on väistettävä - ihan kuin minkä tahansa muunkin kulkuneuvon.
Ulkoiluttajat... mikä onkaan hauskempaa kuin, että oma pikku (~80 kg) Musti saa juosta ulkona flexin kanssa 15 metrin päässä taluttajasta?
- Vaikka mikä. Ensinäkin kun koiria on 5 kappaletta ja taluttaja on aivan solmussa ja lähestyt fillarilla 40 km/h ja pelkäät a) ulkoiluttajaa b) koiria c) remmejä.
Koirilla on yleensä jännä tapa juosta vastaantulevia päin. Hauskaahan se on kun ei ole pelkoa, että kaadut koirien päälle tai ajat ojaan.

Toinen kirous näin keväisillä säillä ainakin Turussa on hiekka. Jäät aiheuttivat muutamia viikkoja takaperin ongelmia, mutta nyt hiekassa saa kahlata pinnat puolessa välissä. Hämärällä varsinkin on sopusuhtaisen siistiä ajaa jyrkkään mutkaan mistä tulee toinen pyöräilijä ja hiekkaa on 10 cm kerros.

"Kiitos, anteeksi ja näkemiin"

Normaalin (tai ainakin minun (lue: "normaalin)) ihmisen päivä on täynnä kaikenlaista pikku kommellusta ja menoa, kaikki eivät sitä vain noteeraa, mutta itse pidän tekstien kirjoittamisesta mikäli aihe on arkinen ja jos asiasta tiedän tai sitten en pätkääkään.
Arkiset asiat ovat niitä asioita mihin kiinnität huomiota, muttet jaksa välittää asiasta.

Kun irc-gallerian päiväkirjamerkintöjä selailee huomaa, että ihmisten päivässä ei ole muuta arkista kuin se, että on pakko kirjoittaa julki älömölöä minkä lukemiseen ei kulu sekunttia tai yhtä ajatusta kauempaa... Annan esimerkin "ASDASD" ja toinen ":D", kiitos.

Jokainen joka on kuulustellut minua tietää, että pidän sananlaskuista. Kaupungilla ja tapahtumissa kiertäessäni samalla kun kuulustelen muita ihmisiä poimin puheesta hauskoja sanoja tai järkevän kuuloisia sananlaskuja. Kirjoitan ne puhelimeen, harvemmin kun on juuri sillä hetkellä kynää kädessä, lukuunottamatta uskonnontunteja missä kerään vihon taakse opettajan "hassun" "hauskoja" ja "nokkelia" sananlaskuja.


Viikonloppuna olin VOKn (veneenohjaajakurssin) teoriaosalla. Kurssi järjestettiin Kumiruonassa, erään seurakunnan tiloissa. Majoituksesta mainittakoon, että tupia oli kaksi (miehet ja naiset) eikä kyseisissä tiloissa ollut ilmastointia, mutta jostain syystä miesten puolella oli suoraan sanottuna paskan hajua joka halvautti kun taas naisten puolella haisi kukkasilta.
Seinät rakennuksissa oli pahvia, ääneneristys oli samaa luokkaa kuin allekirjoittaneen tietokoneessa - sitä ei ollut. Puhe kuului oikeastaan paremmin toisella puolella kämppää kuin siinä kohdassa missä puhuttiin. Tämän vuoksi kortin pelaaminen ei onnistunut muualla kuin ulkona. Ihmiset kun halusivat nukkua kuoleman tärkeätä huomista päivää varten.
Miten ihmiset jaksaa vedellä lepiä aina kun mahdollista?

Seuraavaksi onkin sitten tarjolla käytännönosa joka on kutakuinkin 3 kuukauden päästä.

Tämän vuoden ensimmäinen koulumatka fillarilla tuli ajettua. En tiedä mistä johtuu, että koulumatkoilla fillari hajoaa kun taas normaalissa ajossa tälläistä ei tunnu tapahtuvan.
Täysin Basso ei lakonnut vaan kevyimmillä vaihteilla paukkui, natisi, kitisi ja kolisi kun ketjut etsivät oikeaa paikkaa.
Jossain vaiheessa pitäisi selvitä huoltamolle ja pyytää jätkiä tekemään uudestaan vaihteiden säädöt, itse kun en ala amistelemaan yhtään - huoltaminen huoltamoissa on yllättävän helppoa.

Pakko se on myöntää (taas), että kävelykadulla parkissa ollutta Bassoa oli ihan mukava katsoa kun siinä on uusia osia kiinni. Vaikka se on räikeän värinen ei se mielestäni siltikään ole ruma vaan upea.


Vastattiinhan sieltä Comppanyltä loppujen lopuksi kun otin uudestaan yhteyden. Ehkäpä meili hukkui matkalla, koska tietotekniikka on edelleen epävarmaa - en ala sitä puimaan, mutta postitse tulee korvaustuotteita kuulemma. Asia näin selvä ja maksan osani puhelinlaskun mukana.


Enkuntunnilla tuli hieman kaverin ritsalla leikittyä. Tein tunnilla tieteellistä tutkimusta ja selvitin miten eri esineet lentää...
Yhtenä testiesineenä oli kynälampun polttimo. Tämä kyseinen osanen oli sopivan muotoinen ja painonen, joten sen lento oli taattu. Ammuin luokan takana olevia kaappeja, josta polttimo kimposti katon kautta viereiselle pulpetille, kaverin pään ohi, mankkarin kautta opettajan pöydälle (uskomatonta, mutta totta). Opettaja tietenkin alkoi syyttämään vieressä istunutta kaveriani, sillä enhän minä voi mitään esineitä heitellä olan yli.
Meinasi rapsahtaa banaanisaari kaverille, mutta syytön kun oli ei saannut - enkä saannut muuten minäkään.


Keksintöjä keksintöjen jälkeen. Maailmassa on miljuunia keksintöjä joista yksi tarkoin varjelluimmista on purukumin resepti. Hassulta kumminkin näyttää kun mopo lukitaan kilometrin kettingillä ja päiväkirjalukolla tai sitten kun lokari teipataan pyörään kiinni (ei teippaamisessa mitään vikaa) niin, että teippirulla jätetään roikkumaan pyörästä.


Pitäisi varmaankin pakertaa verkkosivut englanniksi itselleni. Suomenkieliset sivut palvelee vain muutamaa ihmistiä jotka käy sivuillani. Yli 4/5 kävijästä on jenkkejä.
Kattoo nyt miten ehtii vai ehtiikö ollenkaan. On sitä tiedossa tärkeämpääkin tekemistä.

"Navigare necesse est - merenkulku on toki välttämätöntä, mutta merenkulkutaito on välttämätöntäkin tärkeämpää."