IRC-Galleria

Allekirjoittanut on melkein viikon ollut venepakolaisena Ruissalossa.
Uuden kämpän korjaustyöt venysi pitkäksi ja sitten piti jopa ruveta hommiin itse.
Tänään pitäisi olla valmista ja melkeinpä onkin - listoja puuttuu ja pahvilaatikoita
on ympäriinsä ja seiniltä puuttuu sitä sun tätä.
Onpahan jotain saatu sentään aikaiseksi jos verrataan alkuperäiseen kämppään.

Nykyaikaistettu tämä kämppä ainakin on... eipähän tule enää katosta vettä läpi
niinkuin wanhalla omistajalla ja vessaa uskaltaa lähestyä - vaikka sieltä vielä
lavuaari puuttuu (tänään saatiin sentään valo).

Muutto sujui jouhevasti - en ollut edes paikalla koko
hässäkän aikana. Pianoa kuulemma nosteltiin useampia
tunteja kapeassa portaikossa ja parin viikon päästä sekin
pitäisi jälleen virittää.
Muuton yhteydessä hävisi ainoastaan puolet tavaroista,
toiset rakkaampia ja toiset arvokkaampia. Tiedä sitten
lensikö roskikseen vahingossa vai jonkin toisen toimesta.

Kävin tänään aamulla tilaamassa muutaman remontinaikaisen kuvan paperikuviksi ja
tarkoituksena on koostaa kansio kämpästä. Ennen ja jälkeen -menetelmällä.

Jokainen joka on kävelykatua seilannut useamman kuin yhden kerran on tullut
törmänneeksi katusoittajiin, -pelleihin, -kaupittelijoihin ja joihinkin
jotka kerää nimiä johonkin ties mihin.
Mannehanuristit olivat kadonneet jostain syystä katukuvasta (ehkäpä
haitarit ovat (lue: vihdoinkin) levinneet).

Jos jotain kävelykadun viihtyvyydelle voisi tehdä niin ihme pellet pois kadunvarsilta.
Enää uskallan liikkua kävelykadulla fillarilla (reilulla ylinopeudella).
Koko päivän joutusin suunnittelemaan uudestaan jotta pääsen paikasta
a paikkaan b törmäämättä kaupustelijoihin.

Piti sitä käydä sitten Börsin puolella syömässä lounas. Otin safkaksi
kanahampurilaisen ja kun se tuli niin ajattelin tietenkin, että
ketappi olisi erikätevä mauste tälläiseen safkaan. Odotetun
posliinisenkulhon sijaan sain kilon Meira ketsuppipullon pöytään - samaa paskaa eri paketissa.

Mitä onkaan puhuttu Turun terveydenhuollosta? Paskaa, mutta
parempaa kuin muualla. Tähänkin minulla on mielipide. Onhan
se hyvää joo - jos siitä pääsisi joskus hyötymään. Silloin
kun ei ole tarve niin sitä tarjotaan ja sillon kun tarve sitä
ei tarvita. Kolmen viikon jälkeen soittopyynnöstä lääkäri
soittaa ja ilmoittaa, että hänellä on tällä hetkellä sijainen
ja jättää soittopyynnön hänelle. Eikun odottelemaan.
Mikäli mitään ei pian kuulu alan säätelemään lääkityksiä itse (mitä olen
tehnyt jo kahden viikon ajan (ts. tuplannut lääkityksen itse)).
Ei tässä muuten mitään ongelmaa, mutta pitäisi ulkomaailmaan lähteä useammaksi
viikoksi ja jos homma kusee käsille siellä niin nakertaa kuin oravaa
jonka käpy on syväjäässä.

Tietokonekkin on ottanut varmaan jonkin sortin damagea muuton yhteydessä.
Ainakin koko kone on aivan ulalla ja tekisi mieli heittää se tästä 9. kerroksen
ikkunasta ulos välillä. Mikäs tässä skannaillessa ja boottaillessa konetta kun pitäisi
kuviakin työstää.

Onneksi kuvamassa ei kasva kovinkaan hälyyttävää vauhtia, koska nyt on ollut hieman laiskuutta
kuvatessa. Katsoo nyt sitten jos loman jälkeen taas jaksaisi ottaa itseään niskasta
kiinni ja ruveta tallentamaan sitä maailmaa kortille.

Eilen tuuli suhteellisen reilusti. 16 m/s annettiin tuuliennusteissa... pieni puhuri.
Jos sitä käy äkkiä kääntymässä kaverin kanssa jollalla Airiston nurkilla niin mitäs siinä
sitten muka.
Jolla jonkkaan ja menoks. Puoli mailia sataman ulkopuolella alkaa tuulemaan todella reilusti
ja aallokko kasvaa kohtuulliseksi. Yksin siinä sitten säädät isoa purjetta ja rutistat sormet
verillä pinnasta kun yksi apina roikkuu trapetsilla jollan ulkopuolella.

Samilta putosi sandaali menossa - sääli, sitä piti kumminkin lähteä sitten hakemaan ja
nokkelina poikina sitten saatiin käännöksen yhteydessä käännettyä myös jolla ympäri.
Sopiva tuuli ja aallokko pisti tiedot ja taidot koetukselle.
Aallokko käänsi jollan kokoajan kylki tuulta kohden eikä kääntämistä helpottanut kova
tuulikaan. Kahden yrityksen jälkeen päätettiin löysätä ison ja fokan fallit jotta nostaessa
(toivottavasti) purjeet putoaisivat.
Jotta saataisiin enemmän voimaa nostamiseen piti virittää kiinnitysköydestä
kääntököysi jollan runkoon.
Näillä nikseillä jolla kääntyi vallan näppärästi ja kevyesti.

Allekirjoittanut sitten hyppäsi äkkiä jollaan ja jossain välissä kyynerpää aukesi
sopusuhtaisen hyvin.
Tämän tosin huomasin jossain laiturissa missä nostettiin purjeet uudestaan kun
purjeet olivat ihan veressä. Eipä ollut sentään puuvillapurjeet kehissä, koska
muuten veri ei olisi lähtenyt purjeista yhtään mihinkään.

Tuli siinä sitten todettua tyynen rauhallisesti "Minun vereni, purjehduksen puolesta vuodatettu".

Tiistaina on lähtö jamboreelle eikä kamat ole lähellekkään vielä paketissa.
Kamoja ei oikeastaan ole edes hankittu ja joukkueen omatkin kamat ovat mitä ovat, jotain puuttuu.
Onpahan kaupat vielä auki muutaman päivän, että voi elää stressitöntä elämää hetken aikaa.

Juttu pitäisi kirjottaa ja kuvittaa jamboreesta ja tämä onkin viimeinen teksti ennen sitä (varmaankin)
tänne. Ei siinä mitään, toivotetaan teille hyiseen pohjolaan jääjille hyviä tuulia ja raikkaita
purjehduskelejä.

SupaHessu

Kesä tuli ja jälleen huomaa kuinka kaikki tuntuu löytyvän kesästä. Hyvät ja pahat asiat. Kaikki epäjärjestelmällisessä järjestyksessä tulevat yksitellen eteen.
Voinkin listata muutaman asian jota on paljon ja joka tulee kerta kerran jälkeen eteen:

- Basson viat -> Basson huolto
- Jäätelö
- Lämpö
- Aurinko
- Veneily
- Mopot

Paljon on kaikennäköistä tulossa ja menossa. Basso meni huoltoon tänään vanteen ja keskiön takia. Katsoo nyt jos jossain vaiheessa sen saisi taas ajoon.

Torstaina purjehtimaan saaristoon. En vain tiedä kenen kanssa ja minne päin.
Taitaa olla yksi kesän purjehduksista siinä. Tämän kesän purjehdukset pystyy laskemaan sormin.

Mopot, nuo polkupyöristä uljaimmat, eli moottoripolkupyörät alkaa puskemaan joka reijästä ja jokaisen kolmion takaata eteen enemmän tai vähemmän. Viritettyjen mopojen pauke rikkoo tärykalvot samalla kun haistelet pakokaasuja jotka eivät ole koskaan tavanneetkaan niinkin turhaa asiaa kuin katalysaattoria.

Kiitos.

Tullut taas unohdettua kokonaan kirjoittelu. Ehkäpä se johtuu muista projekteista ja kiireistä.
Tänään on kumminkin aikaa vaikkapa heti aamusta iltapäivään asti.
Kyllähän minulla koulua on, mutta allekirjoittaneella on erinäisiä ongelmia kuljetuksen kanssa.
Jos otsikosta joku osaa päätellä niin bassohan se. Se on viime kirjoittelun välillä hajonnut kolmesti. Kahdesti vaihteet ja tässä viimisellä kerralla (aamulla kodin eteen) hyppäsi ketjut keskiön väliin niin tiukasti, että piti ketjut katkaista jotta sain sen sieltä välistä pois.
Ts. kevään ensimmäisessä huollossa korjattu vika on uusiutunut (taas (kolmas kerta -07).

Ja ensimmäinen huoltohan ei ollut minun huolto vaan ammattiliikkeen huolto missä jarruihin tuli väärät ruuvit, takarengas väärinpäin, vaihteet vituillaan jne...

Puolituntia pyörää autotallin edessä rukkasin kunnes veli tuli auttamaan. Tunti tuli saldoksi huolloissa kun päätettiin yhteistuumin luovuttaa. Veli meni kouluun ja minä jäin kotiin.

Viime vuosi oli suhteellisen hyvä bassolle, tämä vuosi taas kostautuu kuten edellisvuosikin. Tänä vuonnakin on jo enemmän huolto- kuin ajotunteja. Minkäs teet.. paska mikä paska.

Uuden 8-toimintoisen Sigman sain kyllä asennettua pyörään, mutta eipä siitä taida olla paljoa apua kun on varmaankin kalibroinnit seinillään. Helpposti asennettava mittari tosiaan. Piti suorittaa isän kanssa törkeät matematiittiset kaaviot jotta saatiin kalibroitua. Vanteen ulkoreunasta kun ei voi olla 5 mm väliä haarukkaan.
Varsin työkaluvapaakin mittari oli... ei tarvinnut kuin 4 eri työkalua asentamiseen, ehkäpä paketti oli työkaluvapaa, koska sen mukana ei tullut edes kaikkia tarvikkeita.


Kuvailtu on vaikkapa mitä tässä välissä mm. Radalle.comissa kävin maistelemassa ilmapiiriä ja kuvia napsimassa. Originaalikuvia ne edelleen ovat, 2/3 kuvasta sain editoitua kunnes huomasin terävöitys virheen ja liat jokaisessa kuvassa. Pöly oli tehnyt tepposensa ja sotkenut kaikki tarvikkeet joten kuvat olivat orig. netissä.
1.7 gb meni palvelimelta siihen tilaa ja 1.7 päivää siihen, että ne palvelimelta hävisivät.

Kuukauden aikana on kameran takia pudottu milloin mihinkin kuoppaan, mutta eiköhän tästä selvitä... eiköhän tästä selvitä.

...tosin tekisi mieli työntää basso lähimpään suohon, mutta milläs sitten mennään kouluun kun ei sillä nyttenkään päästä?

Kaikennäköistä sanos kätilö... Kaikennäköistä sanon minäkin.
Paljon on tapahtunut, mutta yhtenä päivänä oli taitoa kirjottaa muttei halua kirjoittaa.
Toisena päivänä taas oli halua kirjottaa, mutta ei taitoa kirjoittaa.
Jätän siis kirjoittamiset vähemmälle kun näen sen sopivaksi ja rustaan kun näen sopivaksi.

(Ah, mikä prologi)

Partiomarssiin tuli osallistuttua kyllä. Tänä vuonna marssin koko helahoidon, mutta pieniä puutteita oli tänä vuonna. Paraatiasu oli aika pop rullalautailukengillä joissa oli valkoiset nauhat ja logot. Siispä meikäläinen passitettiin lippulinnaan kantamaan Suomen lippua kun en saannut arvosteluun osallistua.

Lippukunta täyttää tänä vuonna 90 vuotta ja marssi piti voittaa, mutta ylläri ylläri Turun Sinikotkathan ne rönisivät palkinnon. Noh, toiseksi tultiin eli ainakin tulosta parannettiin ellei muuta.

Viime vuonnahan en marssinut vaikka marssimassa olinkin. Nimittäin lippukunta lähti kun allekirjoittanut oli jäätelökioskilla, mutta mitäs pienistä.

-

Sain basson kasaan. Nyt pitäisi jarrujen ja vaihteiden toimia. Nyt sitten odotellaan jännityksellä mitä huomisella koulumatkalla hajoaa. Huomenna voisi hakea pyörään mittarin - wanha kun kului pois.

Osien asennus onnistui suhteellisen kivuttomasti... ehkäpä sen takia, että samat huollot on tehty joka vuosi viimeisen neljän vuoden ajan. Eiköhän siinä ala sen homman jo hatsaamaan. Ei tullut kuin muutamat ärräpäät huudahdettua.

Paljon on tapahtunut ja toivottavasti tulee jatkossakin tapahtumaan.
Pitkän aikaa takaperin olin jo päättänyt, että seuraava tekeminen on kirjoittaminen tänne,
mutta kuinka kävikään? Loma näytti takavaloja enkä vieläkään ole saannut tekstiä aikaiseksi, mutta nyt kun olen päivystämässä niin on hyvä aika kirjoittaa... jos jää kesken niin jatkamme kun on aikaa.

Yksi mitä on odotettu jo kauan on uskonnonopettajan kootut lausahdukset yhdeltä kurssilta.

"Kuin vesi hanhen selästä"
"Tietokoneella voi tilata pizzan"
"Sipuli-kupoli-malli"
"Pysäkkiminuutti"
"Nolla, pilkku nolla, nolla hohhoijaa yks prosenttia"
"Heittää paavia perunalla"
"Suomalaiset oli kuin etanat vaikka nyt onkin kuin eläimiä"
"Kalvo menee kupittaan ankkalampeen"
"Ihminen kestää kaaosta muttei epätietoisuutta"
"Älä anna heille kalaa vaan opeta heidät kalastamaan"
"Pääsette kyllä syömään, mutta ensiksi löydetään amerikka"
"Ihminen tarvitsee paitsi uskoa myös järkeä"
"Tämä on tämä"
"Jos aurinko sammuis nyt niin 8 minuutin päästä huomataan, että
kappas vaan aurinkohan se sammus"
"Nahkanaamoja"
"Jossain lapissa on ilkeä noita joka ampuu näkymättömiä nuolia"
"Piirretään vielä merkäs... siis käärme"
"Taas niin kuin ruosteenpoistona"
"Huutakaa Jeesus... huutakaa Jeesus"
"Jos ei tiedä niin ei tarvitse pulpetin alle mönkiä"
"Tuskin 20 vuoden päästä sorsalla on perämoottoria tai banaanissa vetoketjua"
"Äiti on kirjoittanut lappuun osta kilo banaaneita"
"Demokratian lakien mukaan oppositio ei sitten rutise, että olkaa hiljaa"
"Se toimii sittenkin"

Paljon tuli kerättyä kurssilla opettajan lausahduksia ja mikäli opettajan tietää lisää se vielä hauskuutta. Seuraavaksi tarkoituksena olisi kerätä muiden aineiden kursseilta hauskoja lausahduksia. Karu tosiasia vain on, että jotkut opettajat ovat kuoleman tylsiä eivätkä vertaa mitään mihinkään.


Mikään ei kypsytä enempää kuin autoilijat jotka eivät osaa ajaa liikennesääntöjen mukaan. Milloin unohdetaan kolmiot milloin stop-merkit ja milloin pelkästään yleiset väistämissäännöt.
Pyöräilijälle tilanne on herkullinen sillä jos peltilehmä ajaa päälle niin pintavauroilla päästään... autossa, mutta pyöräilijä saattaa levitä metrien alueelle.
Paljon puhutaan siitä, että pyöräilijät eivät osaa liikennesääntöjä - suurimmaksi osaksi totta, pyöräilyyn ei tarvita ajokorttia ja alle 15 vuotias saa ajaa kävelyteillä, muuten tulee käyttää kevyenliikenteen väylää tai autotietä.
Vähän puhutaan siitä, että autoilijat eivät osaa liikennesääntöjä - totista totta, harva autoilija väistää kevyenliikenteen ylittäessä tietä, harva pysähtyy kokonaan stop-merkin kohdalla, jokainen tuntuu ajavan niin läheltä pyöräilijää kuin mahdollista ja turvavälit...
mitkä ihmeen turvavälit eikös ne ole niitä turhavälejä?
Pyöräilijän jostain syystä kaatuessa autotiellä ja turvavälin ollessa olematon käy todella hullusti, huonolla tuurilla todella pahasti.

Yksi hyvä sääntö mikä tulee muistaa liikenteessä on, että vasemmalle kääntyvää fillaristia ei ohiteta vasemmalta puolelta. Jotkut autoilijat ovat tämänkin unohtaneet ja uhoavat vielä kiperän tilanteen jälkeen pyöräilijälle.
Ehkäpä ihmisten pitäisi mennä itseensä ja muistella hetki niitä liikennesääntöjä ennen kuin suin päin syöksytään liikenteen sekamelskaan.


Uusi kamera tuli eilen. Ei se tullutkaan kuin 3 viikkoa myöhässä, nyt sitten vain odotellaan, että milloin tulee reppu (joka sekin 3 viikkoa myöhässä), lisäksi puuttuu vielä yksi objektiivi, mutta se tulee suoraan tehtaalta kunhan saapuu suomeen.

Kamera istuu käteen todella hyvin, on tukevan oloinen ja siihen voi luottaa. Erikoisvahva ja vedeltä sekä pölyltä tiivistetty runko varmistaa, että laitteisto kestää.
Vielä pitäisi hankkia tiivistetyt objektiivit niin kameralla voi pelleillyä missä vain.
Namikat ovat siellä missä vanhassakin kamerassa ja uudet on sijoiteltu hyvin käden ulottuville.
Pientä lisäherkkua on tullut ja nyt tarvitseekin lukea ohjekirja vain kolmesti läpi jotta pääsee jyvälle asioista.
Akkukahva tekee kamerasta isomman, ammattimaisemman, painavemman ja mukavemman käyttää.

Olen tässä miettinyt, että pitäisikö allekirjoittaneen kirjoittaa viikon välein uusi juttu mahtavaan ja paljon luettuun blogiini?
Näin voisin toimia sillä joka päivä ei kumminkaan jaksa kirjoitella ja pidempiäkin tekstejä on hauskempi lukea myöhemmin.

Keväisessä ilmassa on mukava pyöräillä kouluun ja harrastuksiin kun lämmin, mutta vieno tuulenvire pöllyttää hiuksia. Törttöilevät autoilijat kyllä joskus panevat pannun pihisemään, mutta palaan edelleen huoltoon josta olen jo aiemmin maininnut.
Huomasin jälleen yhden huollon erheen joka ei olekkaan enää mikään pieni tai kulutuksesta johtuva vaan virheen joka pistää koko pyörän huoltoliikkeen ammattitaidon koetukselle.

Eihän virhe mitenkään vakava ole ja onneksi sillä ei monien mielestä ole väliä, mutta allekirjoittaneen mielestä on. Takarengas on asennettu väärinpäin. Ei mikään ihme ettei mutkissa ole pitoa, mutta suoralla pitoa on vaikka muille jakaa.
Rengas alkaa menemään aika huonoon happeen kun se on kolme viikkoa pyörinyt väärinpäin useita kilometrejä.
Mitenköhän huolto on suunnittelut pyöräni kulkemaan? Renkaassa on selvä kuviointi minkä kuuluu pyöriä eteenpäin (>>>), eturenkaassa tämä onkin onnistunut, mutta takarenkaassa taas ei (<<<).
Aika jännä etten ole aiemmin huomannut kyseistä virhettä, mutta lisätäänpäs myllyyn vettä tuttuakin tutummalla mainoslauseella "Eikä siinä vielä kaikki..."

Pelistä putosi myös vaihteet alkumetreillä jo pois. Hyppii ja pomppii minkä kerkeää kyseiset ketjut ja rattaat. Myös juuri vaihdettu keskiö paukuttaa.
Jarruissakaan ei turhan paljon ole jarrutehoa, eikä sovi unohtaa myöskään niitä pieniä pultteja ja muttereita mitkä olivat löysällä ja putoilivat maanteille minkä kerkesivät... nekin piti itse kiristää.

Mitäkö huollosta ja uusista osista sitten maksoin?
- En paljoa jos verrataan mitä sain takaisin huollosta ja palvelusta, vain huokeat 233 euroa, eli noin 1400 markkaa.
On muuten aika jännä kuinka euroissa ei hintaa ymmärrä, mutta kun sen muuttaa markoiksi alkaa luvut hirvittämään. Pieni hintojen nousuko tapahtunut valuutan vaihdon aikana?
- Ei toki.

Huomenna rähjäämään kyseiseen firmaan ja katsomaan saanko pyörän huoltoon a) ilmaiseksi b) jonojen ohi vai c) toiseen firmaan huoltoon minkä pojat sitten maksavat.
Mikäli mikään näistä ei toteudu revin koko firman huollon alas kuluttajasuojaviranomaisten avulla. Minullehan ei paskaa myydä, ei edes paketissa.

Kyseistä firmaa tuskin tulen enää koskaan käyttämään. Tämä vahvistaa minun ja usean muunkin henkilön käsityksiä polkupyörähuoltojen laadusta. Itse tekemällä saa paremmin tehtyä kaiken. Saa renkaat oikein päin jne... minä kun nokkelana ajattelin säästää itseni vitutuksen multihuipennukselta, mutta kuinkas kävikään?

Reklamaatio pitäisi taas suorittaa. Juuri sain Coca-Cola Comppanylta korvaustuotteita postista. 2x0.5 litran pulloa normaalia Cola juomaa. Tietenkään en sellaista moskaa juo joten myin molemmat pullot pieneen ylihintaan pois.

Eilisestä päivästä jäin muutenkin reilusti voitolle netoten 3 eurolla 6.10 e.

Tosin tämä reklamaatio koskee juomapussia mikä vuotaa pahemmin kuin spaghettisiivilä.
2 litraa tunnissa on aika hyvin jo. Palvelu tosin on ammattimaista ja hyvää jonka vuoksi kyseistä firmaa tulen useamminkin käyttämään.


Sähköiset kuvapalvelut ovat käteviä ja viime kesän purjehduskuvat hittejä. Tai näin ainakin luulen. Saksalainen firma otti allekirjoittaneeseen yhteyttä ja pyysi lupaa käyttää yhtä seilauskuvaa verkkosivuillaan. http://www.argos-yachting.de/ kyseinen firma on edellä mainitun linkin takana.

"If u have it, you don't need it. If you need it, you don't have it."

/part

Vihdoinkin koitti se aika kun sain uutta kalustoa tilattua kuvausmaailmaan.
Nyt odotellaan sitten Pentaxin K10D.tä mikä pitäisi tulla postin siivin ensi viikon aikana.
Ei sitä rahaakaan palannut kuin toista sataa päälle yhden kiloeuron.
Runko on tulossa kahden putken ja akkukahvan saattelemana.
Tulipa samalla tilattua pari muistikorttiakin lisää.

Noniin, nyt olen taas köyhä. Vuoden säästöt meni sinne, mitäs nyt sitten?
Ei niin mitään hajua, mutta kun taas tulee kamera alle niin alkaa kuviakin ilmestymään enemmän palvelimelle.
Kaiken kruunaa kevät joka luo loistavat puitteet valokuvaamiseen mallilla tai ilman.

Saan kovin hitaasti aikaiseksi mitään... pitäisi palvelin tyhjentää ja laittaa valittuja kuvia esille, mutta kun ei jaksa niin ei jaksa.
Katsotaan nyt mitä tulevaisuus tuo eikä tehdä mitään tänään mitä ei voisi tehdä huomenna.

Mikä syökään enemmän kuin ihmiset joilla on ajokortti, muttei osaa liikennesääntöjä.
Näitä koko ikänsä autolla ajaneita sankareita joilla on aina kiire joka paikkaan -ihmisiä löytyy joka henkireijästä ja kevyen liikenteen käyttäjällä alkaa vähitellen syöpymään kopassa.
Jokainenhan tietää, että kevyen liikenteen käyttäjällä on etuajo-oikeus risteystilanteessa (siis mikäli lähestytään kevyen- ja normaalin liikenteen risteystä), tätähän ei jokainen tiedä/muista tai sitten ei välitä.
Fillarilla sitä joutuu väistämään ja pujottelemaan autojen välistä.
Toinen samanlainen on kun auto hidastaa hidastamistaan ennen suojatietä, koska säätää omiaan puhelimen kanssa tms. Pyörän selästä katsottuna tilanne vaikuttaa siltä, että auto hidastaa jotta ehdit yli.
Ei tietenkään kun heti saadaan kännykkä räpellettyä korvalle ja suojatien kohdalla on pakollista kiihdyttää.

Lain mukaan pitäisi pyörä taluttaa joissakin kohdissa suojatien yli jne, mutta sitten on joitakin kohtia mistä voi ajaa fillarillakin läpi, mutta turha siihen nyt jumittua.

Polkupyörähän on autotiellä tasavertainen kulkuneuvo muiden tieliikenteen käyttäjien kanssa?
Mikäli mahdollista on pyöräilijän käytettävä kevyen liikenteen väylää, jos pyöräileminen sallitaan.
Kadun ylitys tilanne, joka tapahtuu muuten kuin suojateitä pitkin täytyy hoitaa autotiellä siten, että pyöräilijä vaihtaa kevyen liikenteen väylältä autotielle ja ennen kääntymistään näyttää suuntamerkin jolloin takaata tuleva kulkuneuvo on väistämisvelvollinen.

Jos polkupyörä hidastaa, näyttää suuntamerkin vasemmalle niin minkäköhän helvetin takia joku pälli lähtee ohittamaan vasemmalta puolelta? Eikö se nyt ole itsestään selvää, että vasemmalle kääntyvää kulkuneuvoa ei ohiteta, ainakaan vasemmalta puolelta.

Kaiken kruunaa nämä edellä mainitut henkilöt, jotka tietävät liikennesäännöistä kaiken ja alkavat autosta kuittailemaan asiaa. Valistusta viinasta ja huumeista taitaa olla jo tarpeeksi, ehkäpä pitäisi paneutua niihin arkisiin asioihin, eli liikennesääntöihin.

Jos ja kun miettii niin tälläisiä tapauksia sattuu jokapäivä. En tiedä tapahtuuko näitä ainoastaan minulle matkavauhtini tms. takia, mutta syövyttävää tämä on. Koulumatkalla aamulla törmää lähes joka risteyksessä kyseisiin vanereihin.


Kotiin tullessani jökötti keittiön pöydällä ihmeellisen näköinen hökötys. Kyseessä oli espressokeitin. Nyt sitten saa espressoa kotoakin, mutta kuinka hemmetissä kyseinen hökötys mahtaa toimia. Ohjeet oli, hyvin käännetty ainakin, mutta järjestys oli mitä oudoin joten puhtaalla improvisaatiolla loppujen lopuksi mentiin ja kyllähän sieltä jotain ulos saatiinkin.

Osaako joku käyttää espressokeitintä? Pikakurssi ei olisi pahitteeksi.
Kyllä se ura Robertsin kassalla vähitellen alkaa valkenemaan jo...

"Jos mielipiteistä ei saa kiistellä, niin kiistelläänkö faktoista?"

Kiinnitän huomiota tarkemmin ja tarkemmin asioihin päivän aikana missä milloinkin liikun. Lausahdusten ja sananlaskujen kirjottaminen puhelimeen ei enää riitä vaan nykyään tarvitsee tapahtumiakin kirjoittaa ylös, jotta kotona muistan mistä voisin raapustella juttuja.

Tänään on tapahtunut vaikka mitä enemmän tai vähemmän mielenkiintoista näin pohjana mainittakoon mm. "ilmainen" pizza, pitkät kassajonot vesilammikossa, myymälävarkauksia jne..


Aloitetaan järjestyksestä missä ollaan mentykkin, eli "ilmaisesta" pizzasta.
Jokainen joka allekirjoittaneen jotenkin tuntee tietää, että kantakebulani on New York Linnankadulla. Paikka palvelee uskollisesti, nopeasti edullisesti ja hyvällä palvelulla.
Tänään päätin hakea koulun jälkeen pizzan nimeltä Julia. Nimi vaikuttaa hyvältä ja täytteinä oli muistaakseni aurajuusto, kinkku, katkarapu, ananas.
Noilla aineksilla pizza ei voi epäonnistua.

Pizza olikin hyvää, mutta ongelma tuli maksamisen kanssa. Jostain syystä Visa Electron ei toiminut uuden tekniikan vuoksi (Hessun tietotekniikkalaki 3§ Parempi pysyä wanhassa, uudessa ei mikään tärkeä kumminkaan toimi.) ja korttia höylättiin enemmän kuin koskaan.
Sain pizzan siis ilmaiseksi siten, että sopisin maksavani pizzan seuraavalla kerralla kun paikkaan taas eksyn.
Kovinkaan kauan tähän ei varmasti kulu aikaa ja rehellisenä miehenä tietenin maksan, jotta firma pysyy pystyssä.


Pizza oli hyvää ja menovetenä toimi Coca-Cola Comppanyn Zero. Comppany ei ole enää pannassa, sillä meileillä jonkin aikaa sitten sovittiin, että saan korvaavia tuotteita comppanyltä. Mitään ei kuitenkaan ole kuulunut ja jos ei viikonloppuun mennessä postilaatikkoon kilahtele mitään menee firma uudestaan boikottiin ja lähetän vihaisen reklamaation (taas).


Pizzaa syödessäni selailin jonkin verran jo wanhaa Vene -lehteä missä oli juttu kansainvälisestä huviveneen kuljettajankirjasta (joku hieno nimi missä oli kansainvälinen ja kirja sana). Tuollaiset paperit tarvitsee röniä ennen kesää 2008, jotta purjehtiminen Ranskasta suomeen olisi sujuvampaa.


Lounaan jälkeen oli aika sännätä soittamaan pianoa, joka viikkoiseen tapaan, mutta kappas keppana... opettaja on kaffella, ei siinä muuta kuin paikalliseen ruokakauppaan visiitille hakemaan jotain hyvää.


Mitäs mitäs, poliisiauto ja vartijoiden auto kaupan parkkipaikalla. Pian ovesta tuleekin ulos kolme ipanaa (varmaankin 11-12 vuotiaita) käsiraudat kourissa ja kaksi poliisia sekä kaksi vartijaa saattajinaan. Poliisilla poikien Nokiat ja lompakot kourassa.

Ai, ai... myymälävarkaus on rikos mistä ilmoitetaan aina poliisille lukee kaupan seinällä. Ehkäpä poikien pitäisi mennä takaisin koulunpenkille karkkihyllyjen sijasta ja opiskella aapisesta tavaamisen aakkoset.
Btw, kaikki on sallittua kunhan ei kiinni jää. Pitäkää pojat mielessä jos lueskelette viisauksiani.

Asiat tärkeysjärjestykseen ja uteliaat toimittajan kasvot pois poikien tulevan myrskyn kasvoilta. Olisi aika hakea purkkaa putiikista ja mikäs siihen sopisikaan paremmin kuin Jenkki maustettuna piparmintulla. 5 minuutin epätoivoisen hakemisen jälkeen en vieläkään löytänyt kyseistä purkkaa, joten oli pakko todeta, että kauppaa hoidetaan huonosti ja että tulisi tyytyä salmiakin makuiseen purkkaan.

Kello käy ja on aika suunnata kaupan kassalle. No voi sun nyt vittujen kevät ja kyrpien takatalvi, jono on pitkä kuin nälkävuosi ja yksi kassa auki - kuten tavallista.
Kaikissa keskustan kaupoissa tuntuu olevan sama ongelma. Kauppoja pyöritetään vajaalla miehityksellä ja asiakkaat kärsivät.
Ei jonossa seisomisessa mitään, mutta kun viereistä kylmäallasta sulatettiin eikä kukaan ole vaivautunut pyyhkimään lattialle valuvaa vettä pois. Vettä oli varmaan neljän metrin matkalla 10 litraa ja pohjasta puhki olevat rullalautailukengät päästivät kaiken mahdollisen läpi. Hyvinhän ne sukat sen veden siitä imi.
Vein varmaankin toista litraa vettä ulos koko putiikista.


Jonottaessa kuulin takana olevalta mummolta oikean elämän viisauden, joka oli pakko kirjoittaa kännykkään muistiin:

"Lähes kaikki suutarit ovat juoppoja "Ensin otetaan tukevat pohjat" sanoi suutari."

"Se oli siinä sitten..." missä kaikkialla tämän lausahduksen voi kuulla?
- Missä vaan, mutta tänään sen kuuli kun katsahti ulos ikkunasta.
Tyypillisestihän suomen kesä on lyhyt aikaväli kahden lumisateen välissä, mutta tämä kesä oli tavanomaista lyhyempi. Muutaman viikon verran sitä kestikin.

Ehtisin huoltamaan pyörän ja paskanahan se jo on (kuten aina syksyn ja talven saapuessa), eli oikein meni.
Onneksi en ehtinyt kevyempää takkia ostamaan, tosin ulkona on plussaa samalla kun tulee lunta - ehkäpä pitäisi ostaa sadetakki.