Ihminen on kirja, jota kirjoitetaan kokoajan...
Sitä kirjoittaa elämän varrella olevat ihmiset, hetket kauniit
ja surulliset. Kuka tietäisi tarkoituksen sen muun kuin kasvamisen ja
jaksamisen? Musaa kuuntelen hiljaa istuen, kuuntelen sammakkoja suustani päästäen>
matkaani jatkaen siruja tien jalkojeni alle murtaen.
Kyyneliä katsele enää en.
Maailmaa ihmettelen sano kuitenkaan kenellekkään mtn en,
kun pienistä iloista nautiskelen...
ja nyt kuumaan suihkuun suunnaten.