IRC-Galleria

Eilen tuli ajeltua läpi iso osa etelä-suomea. Sain ehkä jotain vastauksiakin aikaiseksi :)
Lopputulos on se, että en jaksa enää miettiä sitä, et mitä mun pitäisi tehdä erinäisten ihmisten
ja niihin liittyvien tuntemusteni kanssa. Se vain vie yksinkertaisesti aivan liikaa energiaa, kun
alan miettimään minkälaista saippua oopperaa mun elämäni joskus osaa olla :D
Sensijaan innostuin lukemaan yhden 1700-luvulla eläneen zeniläisen munkki Ryokan runoja.
Tässä on yksi :

"Katson tämän maailman ihmisiä:
aina sama juttu: jokainen, jokainen
puhuu joutavista asioista sujuvasti,
mutta teot ovat yhtä sekasotkua.
Kun sanat ja teot ovat eri paria,
kenen syyytä ovat vaivat ja virheet?
Vaikka hädän hetkellä kuinka kiristelïsi hampaitaan
voi! on jo aivan liian myöhäistä!"

Toinen:

"Kun kuulet kerrottavan Tiestä, pese korvasi:
ellet tee niin, et opi tuntemaan Tietä.
Millä tavoin korvat pestään?
Älä takerru aisteihisi ja tietoosi.
Jos vähänkin takerrut tietoosi ja aisteihisi,
astut oitis syrjään Tieltä.
Jos olet kaltaiseni, pidät väärää oikeana,
jos olet erilainen, pidät oikeaa vääränä.
Oikea ja väärä ovat alun perin itsessäsi,
mutta se ei kuulu Tiehen.
Usko pois: on silkkaa hulluutta
koettaa ulottua meren pohjaan bambukepillä."

Lakkaan etsimästä alkua ja loppua; jotain kaavaa ja järkeä...
ei sellaista ole olemassa, kun kaikki seilaa omassa kopissaan.

Istun Malmil...tai Pukinmäes...Psykee...ajatuksia, mut liikaa kuuroja.
Mä taidan lähteä ajelemaan jonnekkin...

Syytän tilapäistä mielenhäiriötä siitä, että tänne päätyi kuviani...en usko et kestää kovinkaan kauan.
No, kaikkea pitää kokeilla kerran :D