Mä tajusin just yhen ihan sairaan jutun. Kissat on tyylii vallottanu maailman ja tehnt meist niiden orjii. Ne on aivopessy meiät palvelee niit täs meiän yhteiskunnan lomas. Me tehää kaikee sillai et ne voi vaa chillaa läpi elämänsä. Kissat täs on niit voittajii, kaikkein rennoin elämä koskaan. Sit ne vaa naureskelee meille ja me ollaan niin vitun idiootteja ettei tajuta sitä ku kelataa et me muka omistetaa ne ja et ne on jotai meiän sulosii pikku karvapallerolemmikkejä. Huomasin sen ku annoin meiän kissoille safkaa. Ne vaan tuli siihe keittiöön ja tsiigas mua vähä aikaa, se oli merkki et ne halus ruokaa ja sit annoin niille safkaa ja viel siirsin sen kupin niiden nenän eteen jonku iha snadin matkan. Kelatkaa, niiden ei tarvi nähä mitää vaivaa minkää eteen, kissat vaa goisaa ja syö ja tekee niinku mitä huvittaa. Ne on vähä niinko valepukusii pesukarhuagenttei. Tai ainaki ne vois olla. Kantsii olla varovainen, koskaan ei voi tietää mitä tää maailma oikeesti on. Tai et onks tätä ollenkaa.