IRC-Galleria

Täs ei voi nyt muuta sanoo että se vaan oli elämys ettekä kukaan tiiä miten vitun iso stoori siihen lauseeseen sisältyy. Sepä se. Hah.

Eiks ne ymmärrä mitä ne tekee, repii mut kappaleiks mä hajoon palasiks. Helppo ettii maasta palasia ja liimata kasaan kun ei se onnistu kuitenkaan. Rajotuksia, lisää vitun rajotuksia et saa mennä minnekkään et saa tehdä mitään kliffaa tuu kuseen purkkiin pitosuudet taas noussu oot kohta katkolla. Ei millään pahalla kai ymmärrät että tää kaikki on sun omaks parhaakseks kun ymmärräthän ihan oikeesti että me puhutaan nyt niinkin vakavasta huumausaineesta kuin kannabis. Se vetää ihmisen alas, pohjalle asti sieltä nousu on paljon vaikeempaa kun tää mitä me nyt tehdään.

Taas käytetään hyvin valtion rahoja, Vantaaltakin menee tuhansia, tajuuttekste tuhansia euroja siihen että analysoidaan mahdollisimman tarkasti mitä aineita ja mitä pitosuuksia mun kusesta viikottain löytyykään. Ei riitä pelkkä positiivinen tai negatiivinen joltain osalta, seulotaan lisää se johtaa mun tuhoon. Mä en jaksa enää.
Haistakaa nyt ihan oikeesti vittu ja painukaa helvettiin mun elämästä.

Jalaton musta kissa luikerteli mua vastaan keskel yötä. Se lähti seuraamaan mua ja se oli ihan vitun kuumottavaa. Sit huomasin et se oli meiän Piksu.

Kai se on loppupeleissä parempi olla yksinäinen susi vaikkei aina siltä tuntuiskaan.

Ootko koskaan uponnu vihreeseen spiraaliin kädessä? Kuilu siinä keskellä vaan syvenee ja syvenee imasten sut sisäänsä. Makaat sängyllä ja tunnet sulavasi patjan läpi. Ulkona puut kaartuu päällesi ja elät kuplassa, jonne muilla ei ole asiaa. Niillä on omat kuplansa, pysyköön niissä. Metsässä padottu puro solisee ja taiteilet itsesi sen yli. Sen jäljeen harhailet tunteja pienenpienessä taikametsässä, jossa menninkäiset ryömii esiin koloistaan ja leikkii kanssasi hohtavien sienien alla. Kävelet lähiöteitä pitkin ja tunnet olevasi paratiisissa. Mikä voisikaan olla paremmin, kun sulla on kaikki tarvitsemasi. Elämä ja trippi. Kaikki on niin siistin näköstä, se on todellista. Monen päivän trippi vaan jatkuu ja jatkuu, ei lopu koskaan. Pitäs varmaa joku päivä goisaa se veke.

Pimeessä käsi ikkunaa vasten työntää pois hahmon, tilalle tulee toinen. Mustevanat valuu sormenpäistä jättäen jälkensä tyhjään ilmaan joka aukeaa näkymänä kun joku vitun taideteos. Verhot. Ne on taas lähtökohtana. Ulkona on pimeä yö, mutta verhojen takaa loistaa valoa muuten hämärään huoneeseen. Ne on vähänkun iso kangas kaiken muun keskellä, jolle maalaat alitajunnallasi elämäsi kuvaa. Verhot on kaikki, ilman verhoja ei ole mitään. Kohta ei ole enää niitäkään.

Mä tajusin just yhen ihan sairaan jutun. Kissat on tyylii vallottanu maailman ja tehnt meist niiden orjii. Ne on aivopessy meiät palvelee niit täs meiän yhteiskunnan lomas. Me tehää kaikee sillai et ne voi vaa chillaa läpi elämänsä. Kissat täs on niit voittajii, kaikkein rennoin elämä koskaan. Sit ne vaa naureskelee meille ja me ollaan niin vitun idiootteja ettei tajuta sitä ku kelataa et me muka omistetaa ne ja et ne on jotai meiän sulosii pikku karvapallerolemmikkejä. Huomasin sen ku annoin meiän kissoille safkaa. Ne vaan tuli siihe keittiöön ja tsiigas mua vähä aikaa, se oli merkki et ne halus ruokaa ja sit annoin niille safkaa ja viel siirsin sen kupin niiden nenän eteen jonku iha snadin matkan. Kelatkaa, niiden ei tarvi nähä mitää vaivaa minkää eteen, kissat vaa goisaa ja syö ja tekee niinku mitä huvittaa. Ne on vähä niinko valepukusii pesukarhuagenttei. Tai ainaki ne vois olla. Kantsii olla varovainen, koskaan ei voi tietää mitä tää maailma oikeesti on. Tai et onks tätä ollenkaa.

Ne vetää meilt vitusti aikaa välistä. Siis ne vaa vittu syyhkii meiän ajan vaikkei se ees oo mitään konkreettista, ihmisen paska keksintö vaan. Miten on mahollista et meilt varastetaan jotain, mitä ei oikeestaan ees oo olemassa. Niinku oikeesti, mikä vitun aika? Tää on vaa yks hetki joka venyy ja muodostaa mahollisisa rinnakkaistodellisuuksia ohellensa. Meiän pitäs elää minuutintarkasti mut onko järkee seurata olematonta?

Mikrohipit on kivoja. Ne vaan tunkee ranskalaisii kaheks minuutiks mikroon ja sit mussuttaa niitä tuijottaen samalla pieniii valkosii pillereitä ja kelaa et monikohan mikrovittusii ne texit on ku ne on happopsykoosissa eikä nää sitä numeroo siinä ku siit kasvaa vaa limasia lonkeroita joiden luikerrellessa vallattomasti vapautuu radioaktiivista mikrosäteilyä.

Koirankarvat tosiaan tuo ihan mukavan lisämaun tähä spadduu et ei siin midist