Muistoja.
Olit levoton, et koskaan asettunut paikoilleen. Elit kiihkeästi.
Todellisuutesi oli kovin erilainen kuin minulla. Mutta ne parhaat hetket, kun saunottiin ja juteltiin, antoivat paljon. Jaksoit kuunnella, ja ymmärsit elämän nurjaakin puolta.
Ja olisit halunnut olla paljon enemmän, kuin mihin sinulla oli voimia.
Siksi sinulle tapahtui ja sattui paljon, en varmaan tiedä puoliakaan. Mutta tiedän tarpeeksi, jotta muistan sinut aina. Nyt ei tarvitse enää yrittää, voit jo rauhoittua. Kivut on poissa, lepää rauhassa soturi.
Ylös luojan luo, sillä taivaassa on juhlat
Walhallassa tapaat taas vanhat, hurjat
On unohtuneet menneet, kohtalot kurjat
Ei sadetta, kuraa, ei murhetta
Nähdään taas, ystävä, kun on aika