IRC-Galleria

Kaipaan sua.
Olit elämäni tärkeimpiä ihmisiä.
Syntymästäsi lähtien.

Ensi kerran kun sut näin,
Nukkuvan.
Totesin et sul on karvaiset korvat.
Kaunis niin että jalat melkein veit alta.

Hoidin ja pidin susta.
Ehkä liikaa pidin sua veljenäni.
Jaoimme kuitenkin paljon.
Pitkin yhteistä aikaamme.

Olen sulle edelleen ja aina,
Vihainen siitä mitä teit.
Ja mihin jätit kaikki muut.

Miksi et voinut juuri silloin soittaa.
Siitä hirveän paha olo.
Kun muutenkin kaikki puhuttiin.
Mut etpä soittanut kai muillekkaan.
Tahdoit vaan,
Ja annoit mennä.

Koskaan en halua uskoa,
Että se oli tarkoituksenmukaista.
Vain lehti tuulessa.
Se mitä oli ja mitä meni,
Oli liikaa.

Mutta koskaan en usko sitä,
Että tahdoit niin.

Rakastan sua aina, pikkuveli.
On kova kaipuu luoksesi.
Ja me nähdään vielä, uskoisin.