Joskus voi vieraan suru
koskettaa.
Ja elämä on kuin tuonelan päivä
jossa pysähdys niittää
harmaata maisemaa.
Vieraat varjot ajavat
kokoontumaan yhteisen
ihmisyyden ääriin.
Sydämet lainaavat toisiltaan kipinää
ja sodissa jossain
joskus, aina
aseiden piippuun unohtuu
rauhan kumina.