Minulle ei riitä
tää tasainen keinunta
tää myrsky.
Tää molli,
duuri,
pelkät muistot
tai ääni.
Ei mulle tunnu riittävän
taivaalta tähdet tai tuhannetkaan kesäyöt.
Kaipauksessa on pohjatonta tarkoitusta.
Niinkuin nälkäiset parvet hakevat parempaa huomista.
Mulle vois riittää silti
sun silmät
sun sydän,
mielestäs jokin murunen.
Yks aurinko jossa sun kanssa kylpeä.
Tai talvisen taipaleen purenta
jos sä oisit mukana.
Mulle riittäis Jocelyn Pook, jos mä voisin sen soittaa sulle-
sinä oikeana hetkenä
jolloin mulle
ei ois enää muuta kuin yksi.
En kirjoita tätä loppuun.