IRC-Galleria

Järkyttävä olo....
Taas pitkästä aikaa kunnolla kuumetta.
Kolmekymmentäkahdeksan astetta celsiusta....
Ei ole voimia tehdä mitään.
Äsken sain raahustettua ulos Ukon pissalle.
Töissäkin oli ne kymmenen tuntia...Ja huomennaki pyysivät mut en mä pysty.
Teki tiukkaa jo kävellä päivällä saati sitten tehä jotain...
Aamulla lääkäriin ja saikkua loppuviikko.=)
Toivottavsti mun työpanos kelpaa ens viikollakin. Sais ylimäärästä rahnaa....
Jepulis jee...Alkaa C.S.I NY, joten palataan astialle.

Huomenna täytyy taas varata ratsastustunti.=)
Tällä kertaa mennään Annan kanssa kahdestaan ja Anna saa opettaa mulle miten sitä hevosta oikeen käytetään.=)
Mietin välillä sitä Smillaa kuinka ihana se oli kun vein sen tunnin jälkeen takasin karsinaan ja se rupes saman tien hinkkaamaan päätään ja turpaansa mua vasten. =)
Niin, oikeestihan se halusi vaan ne suitset pois, mutta kivalta se tuntu.=)
Ja ennen tuntia silittelin sen turpaa, joka painu koko ajan alemmas ja alemmas kun se tuntu niin hyvältä....=)
Tuli ainakin rentouduttua Smillan avulla.=)
Täytyy varmaan ottaa seuraavalla kerralla taas Kurre. Kun se "toimi" vähän paremmin ku Smilla...No, ainakin silloin haluan Kurren kun mennään Annan kanssa.=)
Mukava kun täällä tallilla ei olla mitenkään tiukkapiposia. Vetäjät on varmaan huomanneet et kun kehuu asiakkaita, ne tulee uudestaan. Minä ainaki!=)
Mukavan asiallista ja ystävällistä porukkaa.
Paistelen täs lettuja. Oli maitopurkki josta oli menny päivämäärä jo umpen, avaamaton sellanen siis, niin päätin sitten pyöräyttää lettutaikinan.
Pitää kokeilla jos toi vaahterasiirappi sopii niidenkin kanssa. Ohukaisten kanssa se on ihan ehotonta.=)
Taitaa olla flunssa tulollaan. Oon aivastellu koko päivän...No, saanpas ainakin saikkua.=)

Kävin eilen taas ratsastamassa.
Olin paikalla jo hyvissä ajoin, puoli tuntia ennen ku ois pitäny.=)
Henkilökunta tuli paikalle vähän ennen puolta kahtatoista.
Jaettiin hevoset ja mä sain valita itselleni oman. Otin Smillan, n. 9 vuotiaan tamman. Smilla on aivan mielettömän kaunis hevonen. Kermanvaalea ja aika iso. Isompi kuin mitä Kurre on jolla viimeksi ratsastin. Tai ainaki musta tuntuu niin.=)
Harjailin sitten Smillan ja aloin kattoon onko kaikki kengät tallella. Muistin vielä miten kaviot katsotaan!=) Otin etujalasta kiinni, liu-tin kättä pitkin jalkaa alaspäin ja kumarruin. Saman tien Smilla pökkäs mua takapuoleen turvalla.=)
No, uusi yritys. Tällä kertaa tunsin jo hampaat takalistossa.=)
Tarja, tunnin vetäjä tuli sitten tapauksen nähneenä, pitämään Smillaa päästä kiinni ettei se pääse jyrsiin mun pyllyä.=)
Mukava hevonen.=)
Oikeesti.=)
Vähän persoonallisuutta kun Kurre vaan olla möllötti.=)
Pihalla sitten kapusin viimesenä Smillan selkään, koska sillä on tapana vaellella ympäriinsä etsien ruokaa.=)
Siinä kun kampesin itteni selkään, tajusin ettei Smillan satulassa ole kauhukahvaa!!!
Mutta ratsastus meni tosi hyvin. En pudonnu ja osasin jopa keventää ravissa. Etten ollu vaan niinku pottusäkki sielä selässä.=)
Laukkaamaan en millään meinannu saada sitä ja tölttiki tuntu omituiselta...Ravia se oikeesti oli, mut mentiin me tölttiäki muutama askel. Sen huomas siitä pehmeydestä.=)
Smilla on oikein ihana hevoinen, se pysähteli vähän väliä riipimään oksia ja mutusteli kanervia. Raahasi oksia ja kasveja juurineen.=) Nälkä pikkuisella.=)
Ja kaikki muut kiersi pusikot ja oksat kaukaa, Smilla mahdollisimman läheltä.=)
Mut ei mua haittaa.=)
Kaks hömelöä päästetty yhteen niin ei siinä voi muuta ku nauraa.=)
Oli taas niin mukavaa käydä. Pitää yrittää saada isiltä rahaa et pääsis joskus viikollakin.=)
Hieman on takapuoli jumissa, mutta ei läheskään niin paljoo ku ekalla kerralla...
Illalla oltiin sitten Annan kaa baarireissulla. Käytiin Lost&Foundissa. Mikä pettymys...tosi surkee paikka, en tajua miksi sitä hehkutetaan. Kai sen takii ku julkkikset käy siellä....Mulla vaan ahdisti olla siellä...Sit mentiin (ikävä kyllä) Cafe Punavuoreen...Ei näkyny kameroita...kai ne on piilossa.=) Ihan jees paikka, siellä voi ehkä käydä toistekin kun ne kamerat on häipynee sieltä...=)
Tänään en oo lähössä mihinkään...ei huvita...Ja tiistaina pitää mennä töihin jo kuuteen. Musta tulee huoltomies.=) Hehe.=)
Pitää raapia katuja Karin kanssa, kun tahtoo noi uudet huoltomiehet aina katoavan...Ei oo tarpeeksi tekijöitä niin pitää akkojen sitten auttaa.=)
Mutta näin tällä kertaa. Ehkä ens ratsastusreissulta saan kuviakin jo otettuu.=)

Jymi meinas saada tänään turpaansa.
Mentiin koirapuistoon tos päivällä ja siellä oli pariskunta jolla oli saksanpaimenkoira ja joku toinen porokoiran näkönen karvatuppo.
No, siinä palloiltiin jonku aikaa kun Jymi päätti mennä morjenstaan toista, naispuolista ihmistä. Saman tien saksanpaimenkoira hyökkäs Jymin kimppuun ja karvaläjä peräsä. Katoin sitä touhuu pari sekuntia ja kun Jymi oli jo kerran lentäny turvalleen kahen koiran alla, menin väliin.
Vetasin flexillä sakemannia päähän.
Johan lähti.
Eikä ne omistajatkaan onneksi suuttuneet vaikka olin niin kovakouranen, mut mun koiraahan kukaan ei löylytä.
Varsinkaan kun se on jo huomattavasti iäkkäämpi ku muut puistossa käyvät.
Sen jälkeen kumpikaan koirista ei koskenu Jymiin. Ja Jymi alko sit härnäämään niitä.=) Kulki perässä koko ajan. Tai no, sen minkä mahaltaan jakso.=)
Ukkeli on niin rassukka. Se kulkee koko ajan mun perässä puistossa etten vahingossakaan unohtas sitä sinne.
Viime viikolla kun käytiin Kemin koirapuistossa, olin kuolla nauruun.
Olin jotenki päässy Jymin ohi siten, et se ei nähny mua. Kohta se rupes painattaan täysillä saaren toiseen päähän ja pysähty. Mä ihmettelin siinä vaiheessa et mitä se tekee. Jymi pyöriskeli ihmeissään puolelta toiselle ja tajusin et MINÄ olin siltä hukassa. =)
Sit piti huutaa sille et Jymi mä oon täällä! Voi sitä riemua ku se löysi mut!=)
En ollukkaan lähteny ja jättäny sitä sinne. =)
Jymin kans saa välillä hävetä silmät päästä. Varsinki kun se keskellä jalkakäytävää päättää tunkea kuononsa tuiki tuntemattoman ihmisen haarojen väliin....niin noloa. =)
Yks päivä pari poikaa meni hissiin samaan aikaan kun oltiin nousemas portaita Ukon kanssa. Ehdittiin jo hissin kohdille omaan kerrokseen kun pojat meni ohi. Ja Jymi tuijotti niitä koko matkan hissin ovesta!=) Kun se on sellanen verkko-ovi josta näkee läpi. Poikia vähän nauratti.=)
Elämä ois kovin tylsää ja harmaata ilman tota ilopilleriä. Nytki se on koko päivän vaan piereskelly, eikä sekään näytä enää niin nolottavan sitä...No, ilimaahan se vaan on.=)
Jaaha, pitääkin ruveta täytteleen noita koulupapereita. Jos taas alottas opiskelijaelämän, kun ei tää työssä käyminen enää oikeen jaksa innostaa...Tietty jos sais tehä sitä mitä oikeesti haluaa niin sitten vois jatkaa töissä. Mut siihen tarttee koulutuksen joten parempi vaan palata koulun penkille. Ennenku oon liian vanha.=)
Jotenki outoa kun aurinko paistaa...

Oltiin sitten risteilyllä tyttöjen kaa....
Hurautettii taksilla Katajanokan satamaan ja hypättiin botskiin.=)
Käytiin siinä sitten syömässä "kevyt" lounas buffetis ja sit shoppaileen.
En raaskinu ostaa ku tupakkakartongin, Tobleronen ja litran Finlandia Vodka Granberryn...joka on muuten aivan sikahyvää juotavaa.=)
Muut raahas kassitolkulla tavaraa hyttiin.
Mut paras on vielä edessä. Me ei ollaakaan niitä tavallisia risteilijöitä...ehei...
Tallinnassa hypättiin maihin saman tien ja parin valokuvan jälkeen hypättiin taksiin joka vei meidät vähän matkan päässä olevaan pieneen ostariin.
Se vaan et aikaa oli rajallisesti...tunti nimittäin. =)
Kun tultiin takasin terminaaliin....oli portit laitettu jo kiinni!!!!
Perkele!! Me jäätiin laivasta!!!!!
Me JUOSTIIN ympäri terminaalia kun henkilökunta neuvo aina eri paikkaan...Aivan täysillä, korkokengät jalassa. En varmaan ole edes lenkkareilla juossu niin lujaa!=)
Mut ei me sinne laivaan enää päästy. Sit alettiin selvitteleen tilannetta et miten saadaan meidän kamat sieltä laivasta. Ne lupas tehdä poikkeuksen ja kerätä tavarat laivan infoon josta ne vois seuraavana päivänä hakea. Muuten ne olis menny poliisin löytötavaratoimistoon, josta ne ois saanu vasta ens viikolla. Mut siellä oli lompakko ja avaimet monella jääny et ne onneksi teki poikkeuksen.=)
Sit siirryttiin Eckerö Linen jonoon et päästään takas Suomeen.
Eri laivalla sama shoppailuvillitys....Mä jo rajotin ja tyydyin vaan ottaan pari paukkua.=)
Stressin lievittäjää.=)
Mut onneksi kukaan ei itkeny. Lähinnä vaan naureskeltiin ja väännettiin vitsiä koko tilanteesta. =)
Mahto olla Tallinnan satamassa työtekijöillä hauskaa seurata kun kuus akkaa juoksee ees taas ja huutaa samalla.=)
Olin illalla kotona vähän jälkeen kymmenen. Ei onneksi sen kauempaa kestäny. Jymikin oli koko päivän yksin kotona. Onneksi Anna käytti sitä päivällä ulkona, siitä Kiitos.=)
Tänään sitten nähtiin kymmenen paikkeilla Katajanokalla ja haettiin meidän kamat. Jotka kävi kaks kertaa Tallinnassa.=)
Vähän huolestutti et onko kaikki tavarat tallella, mutta onneksi on vielä rehellisiä ihmisiä olemassa, eikä mitään oltu viety.=)
Jymiä täytyy nyt vaan vähän hyvitellä kun se oli aamulla ihan tups...Kyllä se sitten vähän leppy kun annoin sille pullapalan ja maitoa aamupalaksi.=)
Mutta oli hyvä reissu. Kesäkuussa lähdetään uudestaan!!!=)

Mä oon loman tarpeessa....
Pääsiäislomaki meni niin perseellen ku vaan voi mennä. Siis nukkumisen kannalta...muuten oli tosi mukavaa pitkästä aikaa.;)
Autossa tuli istuttuu suurimman osan ajasta...kun piti se pikku-Justus lähtee viemään takasin Loimaalle. Ei pojista tullu kavereita. Ehkä pitkän ajan kanssa mut ei ole aikaa...eikä hermoja kun Justus oli niin vihanen Jymille. Ei Ukko tarvi sellasta stressiä. Sitä joko tullaan toimeen heti tai ei ollenkaan. piste.
Velipoijan kaa sitten ajeltiin kellon ympäri....tulipahan sisäänajettuu Kepen uus autoki. Teki aika pahaa seurata kilometrimittaria.=) Kaupasta kun sen Kepnekainen haki, oli mittaris 7km...nyt se oli jo jotain 2000....hohhoijakkaa.=)
Toivottavasti Justus saa uuden kodin pian. Oli se silti niin kiltti pikku koira. Laitan kuvaa sivuille kun saan sellasii..=)
On sitten synttärit tänään. Töissä Nadja sano kaikille jotka onnitteli et se on vanhapiika nyt. Paraski puhumaan. :D
Kari sitten kysyki et "Eikös se ole aika tehä asialle jotain?" Mä et "Kun ne ei ikinä onnistu."
Älkääkä kysykö miksi ne ei onnistu. Mä en tiedä. Kukaan ei koskaan kerro mulle mikä menee vikaan...
Mutta ei masennuta! Mulla on synttärit!!!=) Sain Maijalta, Nadjalta ja Petriltä (joka hylkäs meidät viime viikolla) maaiman isoimman pääsiäismunan. Toivottavasti se on oikeeta suklaata.=) Tossa se pötköttää pöydällä...odottaa avaamista....mutta täytyy eka kai syödä jotain ruokasampaa. Vaikka pullaa kun sitä kerran on. Emäntä tunki sitä ja kaikkee muuta mukaan. Ei hemmetti! Mulla on jopa synttärikakkua!!!! No niin. Kahvin keittoon siis...Vieraita on kai turha odotella. No, saampa ite enemmän.=)
Musta tulee lihava vanhapiika.=)

Tänään se varmistui.
Omistan kohta toisenki karvapallon.=)
Näin eilen netissä ilmotuksen jossa etsittiin uutta kotia pienelle koiralle. Vastasin siihen ja nyt on asiat jo sillä mallilla et sovittiin nykyisen omistajan kanssa, että haen koiruuden torstaina Forssasta. Ja jatkan matkaa Iihin äiskän luo.
Koiruus on pieni, n. 10 kilonen uros. Justus nimeltään. Punaruskea kippurahäntä. =)
En millään malta odottaa torstaihin että näen sen. =) Toivottavasti kaikki menee hyvin, eikä pohjoisen reissu ole kovin rankka pienelle koiralle.
Jymi on varmasti mustasukkanen alkuun, mutta saa luvan tottua uuteen kaveriin. Ei ole silläkään niin yksinäistä odotella mua kotiin töistä...
Ihanaa, vain neljä päivää töitä ja sit neljän päivän loma....
21 pv mennään työporukalla (vain naiset) päiväristeilylle Tallinnaan. Ja 29pv on taas ratsastustunti. =)
Ja mikä parasta, MULLA on 18pv synttärit!!!=)

Mä oon niin köyhä....vittu...
Pomon talviloman takia työntekijät joutuu kituuttamaan pienemmällä palkalla ku yleensä kun palkkakausi täytyy katkaista aikasemmin. Ja syynä on tosiaan pomon talviloma!!!! Saatana. Ei voinu maksaa ees kuun loppuun asti. Sano vaan et "Eihän sitä tiedä kuka täällä enää silloin on töissä". Vittu. Aivan ku me häivyttäs heti ku silmä välttää. Ei ole vissiin kuullu sellasesta ku irtisanomisaika...
No, ei se auta kun pyytää vähän kottia...vituttaa sekin. Tietäsitte jos oisitte meillä töissä. Miksi sitten kestän tätä? No, eka oikee kesäloma ikinä. Ja töis on ihan hauskaa kun ei tarttis pomoo kattella...ja ei ees tarvi ku puol tuntii per päivä.Siihenki puolituntiseen mahtuu sitten niin paljon paskanjauhamista että sekin on liikaa. Mutta kyllä mä loman jälkeen alan katteleen uutta paikkaa. Ihan mitä tahansa.
Nyt sit en tiedä millon pääsen ratsastamaan seuraavan kerran kun rahat loppu...niin, ne loppu jo..=(
No, synttärit on tulossa. Ja oon ilmottanu sukulaisille et otetaan rahaa vastaan. Jos sitten pääsis ratsastaan loppukuusta.=)
Tänään lähetään Annan kaa baanalle. Katteleen hapsiaisia.
Täytyy kai ottaa päikkärit että jaksaa....mummo.

Kävin tänään ratsastamassa ensimmäistä kertaa...ikinä!
Heräsin aamulla hyvissä ajoin, että ehdin hyvissä ajoin paikan päälle. No, kun kello näytti varttia vaille yksitoista alko verenpaine nousta. Tallilla oli oltava 11.30 ja maastoon piti lähteä klo 12. Kaahasin Shellille tankille ja kassajonossa jo hieroin epätoivosena naamaa ku ihmiset ei osannu päättää mitä lottoa ottaa....Ajoin täyttä Espoon Kauklahtea kohti kehä kolmosta ja toivoin ettei tuu poliiseja vastaan...Tietenki ajoin yhden kerran harhaan ja löysin itteni jostain helvetin golfkentältä. Ja koko matkan ajan manasin sitä että piti kiireellä etsiä outo paikka kun olin menossa rentoutumaan ja pitämään hauskaa...
No, onnekseni löysin tallille ja vielä ihan ajoissa.

Pihassa mua tervehti ensimmäisenä karvaturri. Tallin koira. Ja auton jätin omituisimman näkösen ikinä, lehmän viereen ja painelin sisälle talliin. Olin ihan pihalla. Kukaan ei kysyny mitä mä haluan ja millä asialla oon. Enhä mä tienny mitä tehdä. Kattelin siinä sitten sitä touhua ja rapsuttelin paria hevosta. Islanninhevosia. =)
Sit uskalsin jo kysyy et mitä mun pitää tehdä kun oon tulossa ratsastaan ja oon ensimmäistä kertaa koko paikassa.

Sit alko tapahtuun. Mä sain hevosen, Kurren, ja menin harjaileen sitä sen pilttuuseen. Voi että se oli pieni.=) Ei mitään sellaista mihin olin tottunu penskana ku ravitallilla kävin joskus heppoja harjailemassa.
Sit mulle tuotiin satula ja suitset. Mua onneksi autettiin koko ajan kun enhän mä niistä tajunnu mitään...
Kurre testas mua jo siellä pihalla, yritti lähtee etsiin syömistä. Mut mä sanoin sille et "Mulla on kotona samanlainen jästipää, et turha yrittää." Tarkoitin tietenki omaa koiraa...eihän mulla hevosta kotona ole.=)
Kurre on kuulema sellainen et kun se huomaa et selässä on kokematon ratsastaja, se lakkaa yrittämästä.=) Se on laiska.=)

Kiipesin sitte selkään ja jalustimia sai laskee rutkasti alaspäin kun mulla on niin pitkät jalat...Hieman hirvitti kun yksi tyttö toi mulle raipan. Sitä sai kuulema käyttää Kurreen kovastikin...Päätin et en käytä...

No, sitte lähettiin polkua pitkin metsään. Ilma oli ku morsian.=) Tosi hyvä ilma sattu mun uuden harrastuksen kunniaksi. Mentiin käyntiä jonkun matkaa ja sitte iski järkytys. RAVIA!
Ei helvetti!! Mä olin tikahtua nauruun ja heiluin ja hytkyin Kurren kyydissä. Sain koottuu itteni et en enää nauranu niin paljon, enkä ees pomppinu...pahasti.=)
Tässä vaiheessa sit oltiin jo jouduttu viimeisiksi kun hevonen joka tuli viimeisenä päätti laittaa pakin päälle ja peruutti puskaan. Se ei halunnu olla viimenen joten mut ja Kurre laitettiin jonon hännille. Ei mua haitannu. Eipä kukaan nähny miten mä vedin.=)

Sitte mentiin tölttiä. Tai jotain....muut taisi mennä tölttiä, mutta mä en tiedä mitä me mentiin. Luulen että se oli ravia.=) Koska en osaa antaa oikeita ohjeita vaikka mulle neuvottiinkin. Luupää(t).
Hehe, muut oli menny jopa laukkaa jossain vaiheessa, meki pari askelta mut aina Kurre veti raviksi. Mutta sit lopulta se onnistu! MENTIIN LAUKKAA!! Ja se oli aivan mahtavaa!!!!
Ennen kun palattiin tallille, otettiin jalustimet irti. Luoja että tuntu jaloissa hyvälle. En mä tajunnu et jalat jännittää niin paljon. Ja mun perse. Au. Pitää laskee päiviä kuinka kauan se on kipee.=)

Tunnin loputtua sain viedä Kurren takasin pilttuuseen ja riisua siltä satulan ja suitset. Ja vein sille ruoka-annoksen. Se ehti tunkee päänsä sinne vatiin ennenku tajusin mitään.=) Ahmatti.=)

En sitten harjannu Kurree enää kun seuraava oli sillä jo lähdössä hetken päästä. Ja sitä paitsi se piehtaroi siellä pilttuussa ja oli yltä päältä purussa. Et onnea vaan seuraavalle.=)

Toivottavasti pääsen pian uudestaan. Se Tarja joka veti meidän ryhmää sano et mä saan tulla seukilla kerralla sen perään et se opettaa mulle miten niitä avuja annetaan. Kun se ei ollu tajunnu et en oo ratsastanu ikinä kunnolla. No, vika mussa, en kai sanonu sitä niin selvästi.=) Mutta pääasia et tunti meni hyvin. Oli Tarja välillä kattonu miten mä tuun, koska se sano et olin ollu niin söpön näkönen ku olin tullu ravia Kurren kans ja mun letit oli pomppinu samaan tahtiin.=)

Ehkä sitten mäki pääsen tölttäämään kunnolla. Kun en tosissaan tiedä meninkö sitä vai en.=) Onneksi siinä satulassa oli kauhukahva. En mä muuten ois pysyny kyydissä.=)
Pitkästä aikaa oli niin kivaa.=)

Hahaaa! Vaihdoin tänään ihan itse turvavyön autoon, eikä menny ku puoli tuntia!=)
Tekniikan ihmelapsi.=)
Joten tervetuloa mun turvalliseen kyytiin.=)

Olin tänään parisen tuntia töissäkin. Otin Ukkelin mukaan ettei se suutu. Kun lupasin olla vaan sitä koko viikonlopun, en muita.=) Nyt se on ollu koko päivän kylkiasennossa...Rassukka väsähti kun piti matkustaa bussilla ja ratikalla.
Mutta sain esiteltyy sen Kirsille viimeinki.=)

Ette arvaa kenen kanssa eilen juteltiin Nadjan kaa? JOULUPUKIN!!!!=)
Ihasteltiin Hietalahdessa yhtä näyteikkunaa jossa oli ihan länsiylämaanterrierin näkösiä pehmoleluja, kun liikkeen ovi aukes ja parrakas mies kysy haluttasko me kuulla kun ne koirat laulaa? No mehä tungettiin sisälle ja setä laitto koirat laulamaan. Ne laulo Sonnyn ja Cherin biisin I Got U Babe! Aivan ihania palleroita. Oiva lahja esimerkiksi hääparille. =)
Setä sitten esitteli itsensä Joulupukiksi ja sano käyneensä just Japanissa hakemassa näitä koiruuksia.Että kai sitten ulkomaalaisten tonttujen käyttäminen tulee pukillekin halvemmaksi...mene ja tiedä...

Ja sitä ennen me nähtiin Olavi Uusivirta. Meidän touhut käy päivä päivältä omituisemmiksi...Nähtiin Olavi Lönkalla josta se oli nähtävästi hakemassa bändikamoja. Me seurailtiin kauan aikaa niiden touhuja eikä ne nähny meitä. Istuttiin nimittäin Pegussa, eli autossa...Pari muuta tyyppiä ja Olavi huomasi jossain vaiheessa et me istutaan siellä, kun ikkunat alko mennä huuruun...=) Ja loputki huomas meidät viimestään kun käynnistin auton..."Harmillista" kun piti lähteä kotiin.=)
Hehe, yks partakaveri oli aivan järkyttyneen näkönen ja Nadja vaan huiskutteli niille kun peruuttelin niiden vierestä pois.=)
Meistä on tullu mestaripiiloutujia vuoden aikana. Ei meitä kukaan löydä, nyt varsinkaan kun on Pegu...=)

Hohhoijakkaa...Kuukauden päästä oon taas vuoden vanhempi...ja ehkä viisaampi...
Toivossa on hyvä elää...