Joo. Perjantai aamuna suhautin taksilla Jyväskylän keskussairaalaan. Kuski oli tosi hauska typykkä. Ootteli taksilappua jonkun kymmenen minuuttia kai siinä käytävällä ja rupateltiin. Sit se lähti. Joo.
Siinä kävi sitte varsin hauska ja komea lääkärismies kysymässä jotta sullakos se oli se kyynärvarsi. Sanoin että ei ku solisluu. No se nappas mun paidan vetoketjun siinä käytävällä auki (ei ollu mitään alla) ja törkki sormella solisluun päältä. Ja naurahti että no niinpäs onki. Ja sit se kysy että mitäs sä aattelit että sille tehään. Naurahin että kai se leikataan kuntoon. Se sano että voi olla. Tai jotain sellasta. Ja sit jotain tietäväistä siihen päälle ja räppäs vetoketjun kiinni niin että melkein huitas mua leukaan. Ja sit se naurahti ja lampsi tiehesä ja sano vaan että kyllä se siittä. Hehe. Voi että se oli hauska =) Sellanen veikee kiusottelija. Ihana. Heh.
Tehtiin kyselyt ja labrat ja sitte majotuin. Otin tirsat ja sain jotain pikkupikkupillereitä. Huh helvatti ku oli mahtavat flowt =O Hehe. Olin ihan pöllyissä. En mä oikein tiiä mitä siinä sitte kaikkee tapahtu. Lähettelin kovasti tekstiviestejä ja ne ei tainnu olla ihan selväjärkisiä. Tuntu hirveesti että koko ajan tapahtuu kauheesti kaikkee ja oli hirveen hauskaa. Mut oikeesti taisin vaan maata siinä ja pari ambulanssimiestä (komeitahan ne aina on) haki vierustoverin poies. Mut oli mukavaa. Ehehe.
Sit mut kärrättiin leikkaussaliin. Kysyivät että nostetaanko me sut vai siirrytkö ite leikkauspöydälle. No mähän tietty avuliaana tyttönä aattelin että ite. Voi juma...taisin tovin könytä siinä ja nauraa hehotin ja meinasin tippua ja veuhotin helmojeni kanssa. Lopulta sain itteni kauhistuneitten hengähdysten saattelemana siihen pitkälleni. Kyytiini oli tullut puolivahingossa pussillinen taikakiviäni jotka sitten ripustettiin nätisti sängynpäätyyn vartomaan. Taisivat pitää mua vähän...no...joo...
Kaikki sujuki sitte kivasti. Henkilökunta oli oikein mukavaa. Oli turvallinen olo. Tunkivat tipan käteen ja kaiken mualiman valmisteluja teki siinä. En oikein tiiä, en ihan rekisteröiny kaikkee. Sit kohta hoitsukka asetti ruutan tippaan ja sano että, noni. Nyt sitte kohta nukahdat. Mä sanoin että moikka!
Heräämössäki oli oikein kivaa. Olo oli hyvä ja helpottunu. Että jes, hengissä ollaan. Kiitos Jumala. Kohta osastolle. Sain uuden kämppiksen. Nukuin. Torkuin. Välillä sain syötävää. Sit soi puhelin. ööööö en taida muistaa siitä puhelusta ihan kaikkee =DD Mut kivaa oli ku joku kaipas. Ja pikku hiljaa aloin tajuumaan maailmasta jotain. Oli tullu viestejä. Sellenenki että " sä oot ihan sekasin". Ilmeisesti olin viestannut siis jotain hassuja. Heh. Ja hauskuutin itteeni lukemalla lähettämiäni viestejä.
Jep. Joo kämppi soli ihan mahtava. Nauraa hetkotettiin koko viikonloppu. Voi jestas. Oli hauskaa. Hoitsut ihmetteli että on teillä hauskaa. Ja syötiin ja nukutiin. Oisin saanu jo sunnuntaina lähtee mut halusin mieluumin oottaa maanantaihin että tapaan lääkärin ja fysioterapeutin jne. Tänään sitten aamupäivällä kiersi lääkäri.
Heti ku se astu huoneeseen päätin etten tykkää tosta tyypistä. Sellanen pisteliään näkönen tumma pieni pyöreä nainen. Otettiin side haavan päältä ja näytettiin että haava on ok. Ja kysyin että mitäs kun tossa kaulassa yks jänne kiristää ja se on arka...ni voi ...tttsss...gggrrr... Se lääkäri tuli ja survas sormesa syvälle solisluun viereen ja nuljus sitä jännettä.. Voi perkele ku teki mieli tinttasta sitä! Sattu niin hemmetisti ja tuntu että se repee just. Hetkeen en kuullu mitään mitä se selitti. Sain koottua itteni ja hammasta purren jatkoin juttelua. Muut hoitsut ja väki oli ihan kalpeina sen takana. Jep. Ei siinä. Uus side päälle ja kaikki ok.
Kuulema kukaan ei tykkää siitä lääkäristä. Mikä tinttara vai mikähän sen lemppari siellä on =DDD
Joo. Sit paperit kuntoon, hali kämppikselle ja numeron vaihto ja kotia kohti.
Nyt on hyvä olla. Vähän ehkä syö kun ei saa reenata, mut toisaalta reenatahan voi niin monella tapaa.... ;) KOhta ystävä lähtee kauppaan kantojuhdaks ja sit meen reeneihin moikkaamaan poikia. Onneks siellä voi käydä sentäs salin laidalla istumassa ja katseluopiskelemassa. Ja mielikuvaharjotusta voi tehä ja sellasta.
Kuuden viikon päästä voin alkaa tekeen poomsea pehmein liikkein ja muutaman kuukauden päästä varjonyrkkeileen. Perustekniikkaa pehmeesti jne. Sit kevätpuolella lyöntejä kohteeseen ja kontaktia saan vastaanottaa lähempänä kesää.
Että taukoahan tässä tulee.... Mutta aina voi jotain tehä =) Käyhän seki reenistä ku opettelee malttamaan. Kontrollia kato.
Jee. Ai niin. Sellanen kiva nuorimies kärräs leikkauksen jälkeen kontrolliröntgeniin ja kun manasin kun en saanu itelleni vielä kopiota levylle ja ku pitäs nin vaikeesti jostain luukulta käydä kyselemässä. Ni se kultanen kävi polttamassa mulle kaikki mitä musta on siellä otettu ja toi ne levyllä =) Ihana. Kuhan saan laitettua tänne niitä... =) En ihan osaa käyttää tota ohjelmaa. Mut kyl seki ihmetteli että susta on otettu aika paljon noita.... Jotain lajia seki reenas, en vaan muista mitä =( Että ymmärsi yskän kummiski =)
Ihanaa oli seki ku kävi pari rakasta ihmistä moikkaamassa. Ihanaa <3 Ja ku niiiiin moni muisti viestein ja soitteli ja toivotteli kaikkea hyvää ja kyseli vointia. On ihmiset vaan niin ihania <3 Kiitos kaikki rakkaat <3
Jep. Nyt ruokaa. Nälkä ei oo kadonnu mihinkään =DD Ja sit reeneihin ;)