Oijoi. Olipas outoa käpertyä ihan yksin sänkyyn. Ohhoh. Siitä onkin aikaa. Suuren suuri pehmojellonani oli kyllä iloinen. Ja olin minäkin iloinen pehmojellonastani.
Noku olin humputtelemassa ni piti sitte jäädä kaupunkiasunnolle. Heh. Se on toi opiskelu....huhuh....en kyl enää.....yähähä.... Siis ryyppää. Kyl mä tota opiskeluu vielä taidan kuitenki jatkaa. Hihi.
Mutku tuli niin hirmu ikkis mun miestä. Oijoijoi. Oih ja voih. Kohta pääsen onneks taas perheeni pariin. Hihi. Aatelkaa, mulla on ihan oikee perhe. Sellanen oma perhe. Hih. Mulla! Ja mää ku luulin etten ikinä saa sellasta....onpas tää ihanaa. Mun rakas oma perhe. Kiitos te mieheni lasten äidit <3 Ja kiitos te mieheni äippä ja iskä =) Hihi. Ja kaikki! Oooooo mä oon taas ihan haltioituneessa hurmoksessa =) Hihi.
Lalalaaaa rakkaus lisääntyy vaan kun sitä saa jakaa lalallaaaaa lalaa \o/
Rakastakaa toisianne <3