Pohdiskellut taas tässä...
Ollut vähän stressiä tämän arjen kanssa, vienyt ajatusenergiaa hiukan liikaa. Siis olen antanut viedä. Ihan kuin en tietäisi miten se jarruttaa niiden etenemistä. Hölmöä lastata kuormaan vielä oma painonsa. Kun se kulkisi ihan hyvin sillä omallaan.
Jep. Ihanan maadoittava hetki oli tuossa maanantaina. Kävelin pienelle kukkulalle järven rantaan, männikön suojaan. Istuin ja annoin ohjat korkeammille olennoille. He hiukan fiksailivat minua. Ihanaa. Hmmm..
Juu. Panostettava taas vähän enemmän tietoisempaan oloon. Kaipaan voimapaikkaani. Ihana... Mulla on niin kaunis rakas koti meditaatiomaailmassani. Pieni sammalkattoinen savunharmaa piilopirtti...metsälammen rannalla. Haluan sinne keittelemään liemiäni. Ah. Armas paikka.
Taidankin kohta poiketa siellä taas....en tiiä..... tekis mieli jäädä sinne....
Mut kuhan siellä poikkeen, tai jossain muussa voimapaikassani, niin johan taas alkaa elo maistua =) Ja kun saan tungettua johonki kirpparille tai myytyä huutonetissä tätä rompetta...
On se vaan totta. että lopulta omaisuutesi omistaa sinut. En oo tajunnukaan kuinka paljon on ahistanu se että kaapit on täynnä kaikkea mitä ei varmaan ikinä tarvii. Vapautunu olo jo pelkästään siitä että on päättäny luopua turhasta....eli loppujen lopukshan sitä pitäs sitte lupoua kaikesta..heh... Mut jos nyt pikkuhiljaa.. =)
Tekis mieli toi telkkariki johonki toimittaa, mitä mä sillä. Pitäs vaan olla niin digidigi nykyään, eihän tuota kukaan huoli. Mut jospa joskus hommaan vaikka videot, ni vois niitä sitte katella.
Jep. Nyt teen kyllä jotain ihan muuta ku tätä. Koneella istumista. Lähen vaikka vähän reissuun...... ;)