IRC-Galleria

Olin tuossa iltapäivällä kävelemässä kurssipaikalta sävellyksiin ja minua vitutti koska luulin lähteneeni liian myöhään ja myöhästyväni (kuten minulle ikäväkseni usein käy :(

Ja tuuli joka kovalla innolla puhalsi katupölyjä silmiin, ei yhtään vähentänyt negatiivista oloani.

Sitten vastaani käveli rollaattoria työntelevä, kumara vanha rouva. Huomasin jo kaukaa että hän tuijottaa minua ja ärtymykseni kasvoi, vaikka olenkin tottunut siihen että useat ihmiset jäävät tuijottamaan.

Mummeli pysähtyi ja sanoi minulle:
-Oletpas sinä kauniisti laittautunut, ihanat hiukset ja vaatteet, mummo sanoi hymyillen.
Kiitin häntä ja juttelimme vaatteiden tekemisen eduista ja siitä että itse tekemällä säästää ja saa juuri sellaisia vaatteita kuin haluaa. Muori kehui vielä lisää ja minä punastellen kiittelin yhä uudestaan ja uudestaan. Lopuksi toivotin hyvää viikonloppua ja jatkoin matkaani hymyillen.

Tuon ystävällisen vanhan leidin kommentti piristi kummasti oloani.
.... Ja ehdin ajoissa sävellyksiin :D