On juureni liitoksistaan ratkenneet
Minun siipeni kesken lennon katkenneet
Voi kunpa voisin hukuttautua
On vain yksi toive: vapautua
Sinä olitkin vain yksi heistä
Joiden pimennon päällä en voi seistä
Joka kiveään vasten veitsensä veistää
Voi repiä irti kahleemme meistä
Siniseksi ovat luotu heidän silmänsä
Varjoihin lukittuna jähmettyneet ilmeensä
Ilma on raskasta ja jäätävää
Â…
Ja sinä mädäntyvää
Sinä olitkin vain yksi heistä
Joiden tie on kaikkoontunut enkeleistä
Joka avaimensa lukkoon kiinnittää
On hänen kahden verran helpompi hengittää