IRC-Galleria

Baarireissu on niinku vaateostokset: ensin katsellaan vähän ympärille ja hypistellään. Sitten isketään silmä johonkin joka vois olla potenttiaalinen. Lopulta turhaudutaan ja raahataan edes jotain mukana kotiin. Kotiin päästyä heitetään sitten vaatteet pois ja just kun oot saannu ängettyy uuden päälles, huomaatki että se on liian pieni.

1. Edellisen kaltaista tilannetta en ainakaan tunnusta tai myönnä, mutta ei kai se nyt niin vikaan osukkaan.
2. Edellisenkaltaista tilannetta ei kuitenkaan tapahtunut viimekertaisella baarittelukerralla. Oikeestaan voin kiittää tästä jotakin neitiä, joka eräässä hyvin valitussa vaiheessa päätti kaataa tuopin kaljaa syliini - reisille meni.
MUTTA - ei se vielä mitään!
Tottahan toki joku auttavainen päätti lorauttaa oman juomansa toisellekkin reidelle. Lopputuloksena oli tila, jossa näytin siltä kuin en olis käynny kusella viimeseen 99999 vuoteen, jonka jälkeen tulee joku ja tökkää mahaan. Se olisi aika lailla samanlainen kuin mikä tahansa muukin tökkäisy, mutta tällä kerralla seuraus olisi vakava - ehkä pahempi kuin pitkävedossa, tai kansantanssiryhmällä ensivuoden Tuskassa.

Tuntuu, että Englannissa elää sinnikäs uskomus, jonka mukaan voileipien tekeminen kiinnostaviksi, kauniin näköisiksi tai herkullisen makuisiksi on sellainen synti, johon vain ulkomaalaiset syyllistyvät.
"Niiden pitää olla kuivia", on ohje, joka on haudattu jonnekin kollektiiviseen kansalliseen tietoisuuteen, "niiden täytyy olla kumimaisia. Ja jos niiden retaleiden pitää olla tuoreita, niin voihan ne pestä kerran viikossa."


"He rakensivat suunnattoman suuren supertietokoneen joka oli niin ällistyttävän älykäs että jo ennen kuin sen muistiyksiköt ehdittiin kytkeä, se oli aloittanut olettamuksesta ajattelen, olen siis olemassa ja päätynyt riisivanukkaan ja tuloverotuksen olemassaolon välttämättömyyteen ennen kuin joku ehti vetäistä töpselin seinästä."

Ensinnäkään: otsikko ei liity (taaskaan) mihinkään.
Sen sijaan: Mulla on huomenna syntymäpäivät.

Toisekseen, olen tullut siihen tulokseen, että olen laiska kirjoittaja (en kirjoita tänne kuin kerran vuodessa perjantaisin), ja vielä laiskempi lukija (Lainasin kirjastostakin kaksi (2) kuvakirjaa jotta pääsisin helpolla).
On niissä tekstiäkin.

Kolmennekseen viimeviikolla sai tietää YO-kokeiden tulokset. Reaali palkittiin M:ällä. Ruotsi oli A niinkuin Auto ja äidinkieli E - erikoista, sillä en edelleenkään osaa edes pilkkusääntöjä. Ystävä ehdotti tulosten juhlistamista matkalla Latinaan..

Neljännekseen: koko viikon sponttaanein high point oli, kun sain Leenanlta viestin, jossa hän kertoi ostaneensa uuden Ellen ja savukkeita. Post scriptinä oli ehdotus yhteisten sunnuntai-iltapäivien viettämisestä - enemmän tai vähemmän - SS-henkeen.
Jännää sinäänsä - unohdin vasta viestiin.


"Jokaisessa hänen kolmesta pienestä silmästään oli pistävä katse, joka näytti yhtä täysjärkiseltä kuin kala likusteripensaassa.
'Minä olin krikettipelissä', hän kähisi".

"Puhtaat värit", sehän on väärin! Ei väri ole koskaan luonnossa puhdas - paitsi sateenkaaressa, joka ei olekkaan kaunis.

-Helene Schjerfbeck 13.6.1936 lähetetyssä kirjeessään Helena Westermarckille-



Sataa, on hauskaa kun on seuraa.

Tänään vietettiin isätöntä isänpäivää. Se tarkoittanee hyvin pitkälle normaalia sunnuntaita ilman lippua (jota ei voisi laittaa tankoon, koska sitä ei meillä ole) tai kermakakkua (joka itsessäänkin on jo melko ällöttävää).
Äiti tosin osti pipareita ja appelsiinimehua - ei sillä että se liittyisi edelliseen tavalla tai toisella.

Jos otetaan kaksi David Bowieta ja pannaan toinen David Bowie toisen David Bowien päälle ja kiinnitetään ylemmän David Bowien kumpaankin käteen vielä yhdet David Bowiet ja kääritään koko homma likaiseen kylpytakkiin, niin meillä on jotakin, joka ei täsmälleen näytä John Watsonilta, mutta joka niiden mielestä, jotka hänet tuntevat, näyttää pelottavan tutulta.

Ensi perjantaina on ystävän syntymäpäivät. Lahjaehdotuksia otetaan vastaan, mutta alkoholia en hänelle vie - koska joisin sen kuitenkin itse(?!).
Pitäisi kai lähteä myös baariin. Tosin viimeaikaiset baarikäymiset huomioon ottaen oma ulkomuoto rupee itse asiassa näyttämään hurjan sairaalta, ei pelkästään siltä kuin mut olisi vedetty takaperin pensasaidan lävitse, vaan siltä kuin pensasaita olisi samanaikaisesti vedetty takaperin leikkuupuimurin läpi.

Niin, kai mulla tässä joku ajatuksenpoikanenkin oli - se vaan sattui kirjottamisen aikana hetkellisesti unohtumaan..