IRC-Galleria

Sunnuntaina ottaessani märän vaipan pois ja pojalle jutellessani, olin melkein varma että hän hymyili minulle. Ihan tarkoituksella ja ilman vatsanväänteitä :)

Neuvolassa maanantaina sanoin asiasta mutta sijainen oli sitä mieltä että ei kuukauden ikäinen vielä hymyile, että parin kuukauden iässä sitten vasta... Jotenkin kuitenkin tuntui että onkohan noin. Ja sitten samana iltana poikaa kylvettäessäni meni loppukin usko tädin höpinään. Ei voi olla sattumaa että kun ollaan pojan lempipuuhassa niin hän innoissaan polskiessa nauraa äänettömästi ja valaisee hymyllään koko kylpyhuoneen. Kyllä meidän iso mies osaa jo näyttää ilonsa. Eivät vauvat ole automaatteja jotka tiettyyn aikaan toimivat tietyllä tavalla, siinä jokainen äiti on varmasti yhtä mieltä kanssani :)

Ja neuvolassa mitattiin ja punnittiin poika. Katsoin ensin että hitto, eihän tuolle ole tullut juuri yhtään painoa edelliseen kertaan verrattuna.. kunnes tajusin että ensimmäinen numero olikin suurempi! Kahdessa viikossa oli tullut yli kilo lisää lukeman ollessa 4690g. Pituuttakin poika oli saanut 6cm syntymäpituuteen nähden ja on siis nyt 55cm pitkä. Ei toisaalta mikään ihme kun miettii millaiset määrät ruokaa häneen uppoaa.

Anne kävi tänään tyhjentämässä karsinoita. Harmitti kun en ehtinyt juttelemaan pitempään kun olimme juuri tulleet asioilta ja pojalla oli scheisset vaipassa. Heta siemennettiin eilen viidettä kertaa (oli siis taas tyhjä) ja myös Matleena ultrattiin eilen tyhjäksi mutta oli kuulemma juuri tulossa kiimaan. Ja minä kun olin 99% varma että se olisi tiine!
Ostimme lisää siirrettäviä aitatolppia ja lankaa. Pitäisi käydä tuo yksi niitty laittamassa. Vaikka sinällään ei olekkaan kiire, koska Matleena ja Elsa saavat ensin siivota tuon laidunpellon. Mutta mitä nopeammin, sitä nopeammin. Ei hommia kannata jättää viimetinkaan!