IRC-Galleria

Eilen oli sitten viimeinen Heinäsin keikka. Yhden lähialueen lepohevosen lupasin käydä vielä laittamassa, mutta sitten saa jäädä ne hommat. Katsotaan syksyllä uudelleen mikä on olo ja virkeyden taso.

Tulee kyllä kova ikävä kaikkia samettiturpia ja viimeinen hierottava oli kokonaan uusi tuttavuus. Poniruuna Lassi, johon aivan totaalisesti rakastuin. Kertakaikkiaan ihanan poikamainen, mutta kuitenkin kiltti kainaloinen. Aluksi ihmetteli hierontaa, mutta lopussa alkoi kovasti nauttia käsittelystä. Haikea olo tuli, kun tiesi että tämä on todennäköisesti ainut kerta.
Lassin omistaja esitteli minulle toisen poninsa, hurmaavan kiltin shettisneidin. Se olisi ollut myynnissä, aivan unelma perhehevonen. "Onneksi" minulla ei ole nyt sellaisia rahoja, muuten olisin voinut pistää perähudlariin ja viedä mukanani ;)

Olin tosi tyytyväinen näihin hoitoihin. Jotenkin tuli vielä erityispanostettua kun tiesi ettei uusintaa tule. Jäin vielä suustani kiinni tallinkäytävälle jossa puolisen tuntia keskustelimme ah niin ihanasta aiheesta kuin hevosten sairaudet ja lähialueen eläinlääkärit. Vihtiläisistä ei kovin lämpimiä kokemuksia kellään. Tarttisi olla joku täyspäinen joka myös hoitaisi ultrat...

Vaikka pakkasta oli vain pari astetta ja tyyni ilma, päädyin ottamaan tammat täksi yöksi sisään. Keli oli päivällä käynyt plussan puolella ja niiden selät olivat märät, joten katsoin parhaaksi kuivatella hummelit yön ylitse. Nyt on kuitenkin viikonlopun ylitse hyvät keli ja todennäköisesti ovatkin pihatossa sen ajan kun olemme poissa.

Huomenna sitten rakenneultran jälkeen aamulla suunnataan Helzinkiin ja siellä Hotelli Presidenttiin. Isä hakee Hallan hoitoon kolmen maissa ja hevoset ovat hänen ja 2 x Annejen vastuulla :) Ihanaa lomailla vielä kerran kaksin. Seuraavaan tilaisuuteen voi mennä vuosia.