...tänään alkoi taas uusi viikko jälleen kovien pakkasten merkeissä.
Kuitenkin koko viikonlopun ilma on kylmyydestä huolimatta ollut aivan ihana!
Aurinko paistaa, tammat lekottelevat takasiaan lepuuttaen sen hyväilevässä lämmössä ja tyyni sää saa tuntemaan niinkuin se -20 astetta olisi vain numeroita digitaalimittarissa.
Totuus selviää sitten kun menee siivoamaan karsinoita ;) Lantakasat saa hakata teräslapiolla irti kuivikepohjasta.
Olin eilen isän luona muutaman tunnin. Lauri meni töihin, joten ajattelin käyttää aikani mukavasti ja hurauttaa Solstrandiin. Toisin meinasi kuitenkin käydä, koska Eberspächer sanoi sopimuksen irti. Onneksi isä tuli sitten kuitenkin hakemaan minua ja kävimme perinteiseen tapaan kebabilla kuten silloin kun olin vielä pikkuinen ja asuin kotona.
Päivä oli mukava. Juttelimme niitä näitä isän siivotessa pakastintaan. Halla pyöri tohkeissaan mukana ja pureskeli pudonneita jääkokkareita.
Pakkasesta löytyi myös vuoden 98 puolukoita joita maistelimme.
Olin mennyt itse laittamaan pyykkejä ja isä lähti käymään toisessa huoneessa. Kun hän tuli takaisin, oli Halla seissyt PÖYDÄLLÄ ja ahtanut puolukoita purkista kitusiinsa!
Raivokkaan huudon saattelemana se oli sitten pinkaissut alas ja loppujenlopuksi nauroimme itsemme kipeäksi koiruuden uusimmasta tempauksesta. Halla oli tosin hiukan nolona ja puolukat menivät roskikseen.
Ennenkuin pakkaset hellittävät, olen kotini vanki.
Kirjastossa olisi tehnyt mieli kyädä. Palauttaa nuo kirjat ja lehdet ja lainata vähän parempia kaavalehtiä. Kaipailisin imetyspaidan kaavoja. Ja ohutta fleecekangasta tarvisi hankkia ja.