Minulla on kysymysmerkkejä lipaston laatikoissa, maton alla, ikkunalaudalla, säästöpossussa, vanhassa hatussa ja lattianraoissa, piilossa, ja ne pyrkivät esiin silloin kuin tuntuu, että muutenkin pää hajoaa.
Minulla on huutomerkkejä suussani,kielen alla, ne pysrkivät ulos liian usein silloin kuin ei pitäisi.
Minulla on pilkkuja korvan takana, pudottelen niitä sinne, missä haluan yhdistää kaksi asiaa yhdeksi, vaikka ne eivät koskaan sovi täsmälleen.
Minulla on pisteitä sellaisten asioiden perässä, jotka päättyvät vaikken haluaisi.
MINULLA ON VÄLIMERKKISYNDROOMA.
Jos voisin, ottaisin sen kiinni, veisin ullakolle ja piilottaisin avaimen.
.
,
?
!